Vaasan yliopisto on yksi koko Suomen pienimpiä yliopistoja. Opiskelijamäärältään se on Suomen viidenneksi pienin.
Vielä muutama vuosi sitten yliopisto oli kovan taloudellisen paineen alaisena.
Vuonna 2017 yliopisto päätti luopua kielitieteiden opetuksesta Jyväskylän yliopistolle. Muutos koski 700 opiskelijaa ja 40 henkilökunnan jäsentä. Samalla filosofisesta tiedekunnasta katosi 40 prosenttia.
Tammikuusta 2018 alkaen Vaasan yliopistolle syntyi uusi organisaatio neljästä akateemisesta yksiköstä.
Uudet yksiköt keskittyivät nyt aikaisempaa enemmän innovaatioihin, digitaaliseen viestintään, hallinto- ja kauppatieteisiin sekä tekniikkaan.
Samalla yliopistolla alkoi kampuksen uudistus. Esimerkiksi aiemmin kirjastona toiminut Tritonia-rakennus muutettiin yliopiston päärakennukseksi ja kampukselle rakennettiin kokonaan uusi kirjastorakennus.
”Unohdettiin, että tällainenkin yliopisto on olemassa”
Vuosina 2016 vuoteen 2022 toimineen rehtori Jari Kuusiston mukaan kielitieteistä luovuttiin yliopiston rahoituksen epävarmuuden vuoksi.
Yliopiston profiloituminen aiempaa teknillisempään suuntaan takaisi ministeriöltä sen tarvitseman rahoituksen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa yliopistoja strategiarahoituksella, joka on harkinnanvaraista.
Lopulta valintana oli Kuusiston mukaan joko irtisanoa työntekijöitä tai siirtää heidät muualle.
– Silloin elettiin hyvin turbulentteja aikoja. Oli isoja leikkauksia ja täytyi pitää huoli siitä, että Vaasan yliopisto näkyy ja kuuluu, ja saa myös osansa rahoituksesta.
Kuusisto sanoo, että samalla varmistettiin se, ettei ihmisiä tarvinut irtisanoa ja he pystyivät siirtymään samoihin töihin Jyväskylän yliopistoon.
Professorien, tieteentekijöiden ja yliopistojen opetusalan lehti Acatiimin mukaan sen aikaisen Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan työntekijät olivat tuohtuneita etenkin yliopiston tavasta viestiä isosta muutoksesta ilmoitusasiana.
Vaasan yliopisto ennen organisaatiouudistusta oli Kuusiston mukaan perinteinen myös siinä mielessä, että yliopistolla oli ohut johto.
– Se johti muun muassa siihen, että Vaasan yliopisto oli aika näkymätön. Emme olleet kovin tunnettu Suomessa tai muuallakaan ja tavallaan unohdettiin, että tällainenkin yliopisto on olemassa, Kuusisto sanoo.
Myös yliopistokampuksen tilojen uudistaminen on herättänyt henkilökunnassa kritiikkiä, kertoo Ilkka-Pohjalainen.
Henkilökunta keräsi 154 allekirjoituksen vetoomuksen uudistusta vastaan, ja toimitti sen vuoden 2022 toukokuussa yliopiston hallitukselle.
Allekirjoittaneiden mielestä tilauudistus ei ole henkilökunnan näkökulmasta käytännöllinen, eikä taloudellisesti järkevä ratkaisu.
Opiskelijat työllistyvät valtakunnallista keskiarvoa paremmin
Vaasan yliopistosta valmistuneet työllistyvät valtakunnallista keskiarvoa paremmin. Noin 80 prosenttia heistä on vakituisessa kokopäivätyössä. Tiedot tulevat ilmi syksyllä 2021 Vaasan yliopistolla tehdystä uraseurantakyselystä, joka tehtiin vuonna 2016 valmistuneille maistereille ja diplomi-insinööreille.
Yliopistojen valtakunnallinen keskiarvo vakituisessa kokopäivätyössä olevilla on 68 prosenttia.
Työttömänä valmistuneita on vain prosentti. Loput heistä ovat joko määräaikaisessa tai osa-aikatyössä, itsenäisenä yrittäjänä, perhevapaalla, päätoimisena opiskelijana tai työskentelevät apurahalla.
Noin puolet opiskelijoista työskentelee suurissa, yli 250 ihmisen, yrityksissä. Luonteeltaan valmistuneiden työtehtävät ovat johto- ja esimiestehtäviä sekä rahoitus- ja hallintotehtäviä.
Suomalaiset opiskelijat tulevat yliopistolle enimmäkseen Uudeltamaalta, Pohjanmaan maakunnista ja Pirkanmaalta.
Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita on puolestaan tullut viime vuosina eniten Bangladeshista, Nigeriasta, Pakistanista, Iranista, Intiasta ja Sri Lankasta.
Valmistuttuaan suurin osa opiskelijoista joko jää Pohjanmaalle tai sijoittuu Uudellemaalle ja Etelä-Pohjanmaalle.
Kuusisto uskoo hyvän työllistymisen johtuvan osittain yliopiston sujuvasta yhteistyötä alueen yritysten kanssa.
– Ulkopuolisilta saamme paljon kehuja siitä, että meillä on hyvä yhteistyö alueen yritysten ja muiden organisaatioiden, kaupungin ja julkisten toimien kanssa, hän sanoo.
Myös Martikainen korostaa yliopiston roolia yhteistoimijana.
– Me olemme sillä tavalla kokoamme isompi, mutta myös ketterä yhteistoimija.
Tavoitteena edistää Suomen näkyvyyttä maailmankartalla
Vaasan yliopiston uusi rehtori Minna Martikainen kuvaa yliopiston tavoitteiden olevan pääpiirteittäin samat kuin kaikilla muillakin suomalaisilla yliopistoilla.
Hän nostaa kuitenkin esille yliopiston merkitystä kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa.
– Tavoitteenamme on, että olemme vahva, tieteellinen ja alueellinen toimija sekä edistämme Suomen näkyvyyttä maailmankartalla, sanoo Martikainen.
Tulevaisuudessa yliopisto panostaa etenkin globaalien kipupisteiden tutkimukseen.
Jari Kuusiston mukaan ennen organisaatiouudistustaan yliopiston johto näki, että koulun täytyi panostaa tärkeisiin teemoihin pitkäjänteisesti.
– Yrittäjyys on yksi tällainen teema samoin kuin digitaalisuus, joka muuttaa koko yhteiskuntaa. Energiasiirtymäkin on tälläkin hetkellä hyvin relevantti asia, Kuusisto sanoo.
Martikainen mainitsee yliopiston olevan valitsemiensa teemojen kautta mukana maailman pelastamisessa.
– Maailman pelastaminen käytännössä tarkoittaa sitä, että tutkijat ratkaisevat ongelmia, jotka estävät maailman tasapainoisen kehittymisen.
– Ja meillä on juuri ne alueet, jotka takaavat sen, että me olemme mukana ratkaisemassa globaaleja ongelmakohtia, Martikainen sanoo.
Juttua voi kommentoida Yle-tunnuksilla 17. tammikuuta kello 23 asti.