Eteläpohjalaisten Järviseudun kuntien tavoite päästä Unescon Geopark-verkostoon on ottanut jälleen merkittävän askeleen eteenpäin.
– Lähetimme Geopark Kraatterijärven hakemuksen marraskuussa eikä vuoden loppuun mennessä kuulunut korjauspyyntöjä, joten hakemus on käsittelyssä ja asia etenee, kertoo Kraatterijärven Geopark ry:n toiminnanjohtaja, geologi Heikki Mäkipää.
Loppukeväästä alueelle odotetaan Unescon ulkomaalaisia arvioijia. Aikaisintaan keväällä 2024 Kraatterijärvi voisi saada Geopark-statuksen.
Kraatterijärven alueella on tehty hakemusta varten korjaustoimenpiteitä Unescon Suomen toimikunnan viimekesäisen vierailun jälkeen.
– Tärkeimmät alueen kohteet on nyt suojeltu ja ovat merkittävä lisä Natura2000-alueiden verkostoon. Pääosa kohteista on yksityisomistuksessa ja yksityiset maanomistajat ovatkin olleet aktiivisia suojeluyhteistyössä, Mäkipää sanoo.
Keskiössä Kraatterijärven Geopark-hakemuksessa on meteoriitin törmäyksestä syntynyt Lappajärvi ympäristöineen.
– Alueella on ainutlaatuinen geologia, mutta lisäksi tärkeää on myös aikojen saatossa kehittynyt kulttuurihistoria. Täällä on esimerkiksi Alvar Aallon kohteita ja talonpoikaishistoriaa, joita Unesco pitää tärkeinä.
Lappajärvi olisi ainoa meteoriitista syntynyt järvi Unescon kohteissa
Ensimmäisen kerran Geopark lausuttiin Järvi-Pohjanmaalla ääneen vuonna 2015.
Alueen toimijat totesivat haluavansa tehdä jotain yhdessä alueensa eteen, ja projektia lähti vetämään geologi Heikki Mäkipää.
– Perustukset valettiin kuitenkin jo vuonna 1976, kun jo edesmennyt professori Martti Lehtinen todisti väitöskirjallaan Lappajärven syntyneen 78 miljoonaa vuotta sitten meteoriitin törmäyksestä. Siihen saakka järveä pidettiin muinaisen tulivuoren kraatterina.
Juuri tämä asia tekeekin Geopark Kraatterijärvestä erityisen Unescon geologisten kohteiden joukossa.
Mäkipään mukaan mukana on useita tulivuoren aiheuttamia kohteita, mutta Lappajärven lisäksi vain yksi muu kohde on meteoriitista syntynyt.
– Saksassa sijaitsevassa Riesin laaksossa on kaupunki ja Lappajärvi on kuitenkin ainoa järvi. Lappajärvestä voi helposti erottaa alueen reunat, Mäkipää sanoo.
Toinen erityispiirre on kivilaji kärnäiitti, jota ei ole missään muualla maailmassa. Kärnäiitti on kivilaji, joka on syntynyt meteoriitin törmäyksen yhteydessä.
– Kärnäiitissä on mukana törmäyksenaikaisia kallioperän kivilajeja sekä meteoriittia. Sitä ei voi toisintaa.
Kärnäiittiä on käytetty esimerkiksi Hotelli Kivitipun lattia- ja seinämateriaalina sekä erilaisiin tarve-esineisiin. Jos Lappajärvi saa Geopark-statuksen, kärnäiitin kaupallinen käyttö tullaan kieltämään.
Suunnitelmat alueen suhteen ovat matkailua suuremmat
Järviseudun kunnat ja muut toimijat ovat sitoutuneita alueensa kehittämiseen. Matkailun kasvattaminen on tärkeää, mutta tavoitteet ovat vielä korkeammalla.
– Päätimme jo vuosia sitten tehdä hartiavoimin töitä alueemme eteen. Uskon, että luonnon läheisyys ja Geopark-status voisivat houkutella lisää asukkaita ja yrityksiä kuntaan, Heikki Mäkipää sanoo.
– Ajatusmallimme on, että luonto ja työpaikka sijaitsevat lähellä. Kunnat tukevat tätä sitten omilla ratkaisuillaan, kuten uudisrakentamisella ja etätyöpisteillä. Meillä on erillinen hankekin etätyöpisteiden kehittämiselle.
Mäkipään mukaan Geopark-hanke on tuonut paljon muutakin hyvää asukkaiden houkutteluun.
– Peter Westerbackan Finest Future -hankkeen puitteissa olemme esimerkiksi saaneet ensimmäiset ulkomaalaiset opiskelijat lukioomme. On tärkeää, että saamme säilytettyä lukiomme, joita alueillamme on vielä neljä kappaletta.
– Geopark on paljon enemmän kuin vain geologiaa. Se on tapa elää ainakin minulle ja alueen kunnanjohtajille, Mäkipää toteaa.
Voimia on kunnissa yhdistetty vuosien varrella myös erikoisemmin metodein.
Vuonna 2020 kesällä Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin kunnanjohtajat tempaisivat kävelemällä Lappajärven ympäri 76 kilometrin matkan. Yksi tempauksen tavoitteista oli saada huomiota alueen Geopark-hankkeelle.
Matkailun lisäksi myös koulutusyhteistyö on tärkeä osa Kraatterijärven alueen toimintaa. Lappajärven lukio on geolukio siihen liittyvine aineineen ja Vimpelin sekä Alajärven lukioissa on korostettu matemaattis-luonnontieteellisiä aineita.
– Haluamme luoda opiskelijoille kansainvälisiä kontakteja ja sitä myötä jatko-opintomahdollisuuksia.
Unesco pudotti kaksi kuntaa pois hakemuksesta
Järviseudulla koettiin suuri takaisku marraskuussa, kun Unesco vaati Soinin ja Ähtärin kuntien poistamista hakemuksesta. Perusteluna oli halu keskittyä teemaan eli kraatterijärveen, minkä lisäksi kuntien etäisyys koettiin Unescossa liian kaukaisiksi.
– Soini ja Ähtäri ovat oleellinen osa kokonaisuutta. Pystymme anomaan yhdessä heidän kanssaan alueen laajentamista ja heidän liittymistään mukaan myöhemmin, Heikki Mäkipää sanoo.
Vaikka Mäkipää kokee kraatterin ympäristöineen olevan vetovoimainen jo sellaisenaan, on Soinin ja Ähtärin mukanaolo tärkeää.
– Soinissa on Eurooppatasoinen retkeilyreitti Arpaisissa ja Ähtärin eläinpuisto suurine kävijämäärineen.
Meteoriitin törmäyksestä syntynyt Lappajärvi sijaitsee kolmen pohjalaiskunnan eli Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin, alueella. Järvellä on rantaviivaa noin 160 kilometriä ja sen pinta-ala on 145 neliökilometriä. Järvi on syvimmillään noin 40-metrinen.
Nyt Unescon Global Geopark -status on Suomessa seuraavilla kohteilla: Rokua, Lauhanvuori-Hämeenkangas, Saimaa ja Salpausselkä.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 10. tammikuuta kello 23 asti.
Aiheesta enemmän:
Lappajärven ainutlaatuinen geologia halutaan matkailun palvelukseen