Etelä-Savon käräjäoikeudessa käsitellään tiistain ja keskiviikon aikana ihmiskauppatapausta. Syytteessä olevat teot ajoittuvat Pieksämäelle vuosina 2018–2020.
Haastehakemuksen mukaan uhrin eno oli värvännyt hänet Pakistanista suomalaiselle marjatilalle, kontrolloinut tämän rahankäyttöä ja painostanut opiskeluun, asumiseen sekä työpaikkaan liittyvissä asioissa.
Syytetty oli ottanut valtaosan naisen palkkatuloista omaan haltuunsa. Haastehakemuksen mukaan kirjalliset todisteet osoittavat, ettei eno lähettänyt uhrin tienaamia rahoja hänen perheensä käytettäväksi. Syytetty otti haltuunsa ainakin 4 550 euroa.
Opiskelupaikkaan liittyvässä painostamisessa mies oli jättänyt maksamatta uhrin opintoihin liittyviä maksuja. Syytteen mukaan tavoitteena oli saada nainen muuttamaan toiselta paikkakunnalta takaisin Pieksämäelle työskentelemään syytetyn taloudessa.
Maahanmuuttovirasto sai ”ilmiantokirjeen”
Syytteen mukaan mies oli myös painostanut uhria luopumaan kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksesta. Painostukseen liittyi uhrin perheenjäsenten nimissä väärennetty ”ilmiantokirje”, jossa Maahanmuuttovirastolle ilmoitettiin uhrin palaamisen kotimaahan Pakistaniin olevan turvallista.
Painostamiseen liittyi syytteen mukaan vaatimus naisen palaamisesta Pakistaniin, jossa hänellä oli uhka joutua pakkoavioliittoon.
Syytetty uhkasi uhrin sukulaisen menettävän Pakistanissa työpaikkansa, jos tämä ei tottele.
Uhrin eno ja hänen veljensä olivat haastehakemuksen mukaan halunneet uhrin allekirjoittavan asiakirjan, joka antaisi heille eräänlaisen vastuuvapauden tapahtuneesta. Toinen eno ei ole syytettynä rikoksesta.
Syytteen mukaan uhri joutui ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin, ja syytetty käytti hyväkseen uhrin riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa. Turvattomuutta oli haastehakemuksen mukaan lisännyt se, ettei uhrilla ollut aikaisempaa kokemusta tai tietoa ulkomaille matkustamisesta ja siellä työskentelemisestä.
Haastehakemuksen mukaan uhrin riippuvainen suhde syytettyyn oli alkanut jo kotimaassa, jossa syytetty oli tukenut uhrin perhettä taloudellisesti.
Syyttäjä vaatii miehelle alle kahden vuoden ehdollista vankeusrangaistusta. Lisäksi syyttäjä vaatii 3 900 euroa valtiolle rikoksen tuottamasta taloudellisesta hyödystä siltä osin kuin sitä ei tuomita vahingonkorvauksena uhrille.
Syytetty on kiistänyt syyllisyytensä.