Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Eksoten toimitusjohtajalle maksettava 107 000 euron eroraha kuumentaa tunteita Etelä-Karjalassa

Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan hyvinvointialueen tekemän sopimuksen salassapitoon ei ole perusteita.

Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystys.
Yli 200 000 suomalaista siirtyi vuodenvaihteessa uuden työnantajan palvelukseen, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Kuvituskuvassa Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystys Lappeenrannassa. Kuva: Kari Saastamoinen / Yle
  • Helena Korpela
  • Vesa Grekula

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin vt. toimitusjohtajana ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen vt. toimitusjohtajana toimineelle Santtu Niemelle maksettava eroraha kuohuttaa Etelä-Karjalassa.

Niemelle maksetaan tammikuussa kertakorvauksena 12 kuukauden palkkaa vastaava summa eli 107 000 euroa. Hän ei hakenut hyvinvointialueen johtajavirkoja eikä jatka töitä hyvinvointialueen palveluksessa.

Niemi aloitti työt Eksoten henkilöstö- ja viestintäjohtajana, mutta hänet valittiin Eksoten väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi Timo Sakselan irtisanouduttua tehtävästä joulukuussa 2021.

Etelä-Karjalan aluehallitus päätti joulukuussa valtuuttaa hyvinvointialuejohtaja Sally Leskisen allekirjoittamaan Niemen työsuhteen päättämissopimuksen. Asia oli esillä aluehallituksen esityslistalla, mutta työsuhteen päättämissopimus ei. Se oli mainittu ei-julkisena oheismateriaalina.

Erokorvauksen määrä tuli julkisuuteen, kun asiasta ensin kertonut Etelä-Saimaa pyysi tietopyynnöllä sopimuksen nähtäväkseen. Sen jälkeen asia on herättänyt runsasta keskustelua Etelä-Karjalassa.

Santtu Niemi, Anneli Kiljunen ja Timo Saksela
Kuvassa ovat Eksoten silloinen henkilöstö- ja viestintäjohtaja Santtu Niemi (vas.), Eksoten hallituksen puheenjohtaja Anneli Kiljunen (sd.) ja silloinen toimitusjohtaja Timo Saksela. Arkistokuva on vuodelta 2020. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Valtuutettu toivoo sopimuksen avaamista

Ruokolahtelainen, keskustan aluevaltuutettu Timo Salmisaari nosti asian esille mielipidekirjoituksessaan. Salmisaaren mukaan rivivaltuutetuille tuli yllätyksenä, että hallituksessa oli tehty salainen sopimus.

Hänen mielestään Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tulisi avata Santtu Niemen kanssa tehty erosopimus.

– Mielestäni sopimus pitäisi avata avoimuuden takia. Todennäköisesti siinä ei ole mitään sellaista, että salaamiseen olisi perusteita, Salmisaari toteaa Ylelle.

Valitusta asiasta hän ei kuitenkaan aio tehdä.

– Tavoitteeni oli julkinen keskustelu asiasta ja siitä, onko tässä toimittu oikein. On tärkeää, ettei hyvinvointialueelle pääse muodostamaan vääriä toimintatapoja, Salmisaari sanoo.

Myös Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan sopimuksen salassapitoon ei ollut perusteita.

Hän muistuttaa, että sopimukset, joissa käytetään julkista valtaa ja julkisia varoja, ovat lähtökohtaisesti julkisia.

Kuuntele, miksi aluevaltuutettu Timo Salmisaari pitää tärkeänä, että Santtu Niemen erosopimus avattaisiin julkisuudessa:

Miksi nostit asian esille, Timo Salmisaari?

Eroraha on sopimuskysymys

Uunituoreen hyvinvointialueyhtiö Hyvilin määräaikainen toimitusjohtaja Johanna Sorvettula kertoo, ettei voi kommentoida yksittäistä tapausta.

Hyvil on vuoden alussa toimintansa aloittanut hyvinvointialueiden työtä tukeva yritys. Sen päätehtäviin kuuluvat muun muassa lainsäädäntöön vaikuttaminen ja erilaiset neuvontapalvelut.

Yleisellä tasolla Sorvettula kuitenkin kertoo, että hyvinvointialuejohtajien erokorvausten määrä vaihtelee, ja summaan vaikuttaa muun muassa hyvinvointialueen koko.

”Kultaisesta kädenpuristuksesta” puhumista hän vierastaa, sillä jo hyvinvointialuelaki edellyttää johtajasopimuksen tekemistä. Johtajasopimuksessa voidaan sopia myös erorahan suuruus.

– Eroraha ei ole kultainen kädenpuristus vaan kompensaatio. Eroraha on kompensaatio siitä, että johtajalla on tehtävässään organisaation muita viranhaltijoita heikompi irtisanomissuoja, Sorvettula sanoo.

Johtajasopimus koskee ainoastaan hyvinvointialuejohtajaa ja kunnassa kunnanjohtajaa.

Niemeä ei tavoitettu

Yle kysyi asiaa myös Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajalta Anneli Kiljuselta (sd.). Kiljusen mukaan hänellä ei ole asiassa muuta kommentoitavaa kuin mitä medialle lähetetyssä vastineessa on kerrottu.

Vastineessa todetaan muun muassa, että Santtu Niemen tapauksessa molemmat osapuolet ovat sitoutuneet olemaan kommentoimatta sopimuksen sisältöä.

– Hyvinvointialueen osalta mitään tarvetta salailuun ei ole. Poliittisen päätöksenteon perusteita on käyty hallituksessa läpi avoimesti hallituksen kokouksessa, kirjoituksessa todetaan.

Etelä-Karjalan aluehallituksen pöytäkirjan mukaan Niemen työsuhteen päättymisestä on sovittu hyvinvointialueen ja Niemen kesken yhdessä ja hyvässä yhteisymmärryksessä.

Sen mukaan myös muita ratkaisuvaihtoehtoja on etsitty aktiivisesti, mutta yhteisymmärrystä näistä vaihtoehdoista ei syntynyt.

Santtu Niemi ei vastannut Ylen yhteydenottopyyntöön.