19-vuotias Valtteri Lehtonen aloitti varusmiespalveluksen Porin prikaatissa, Kankaanpään Niinisalossa viime vuoden heinäkuussa. Jo heti ensimmäisten päivien aikana porilainen nuori mies alkoi yskiä ja tunsi olonsa voimattomaksi.
Aluksi Lehtonen ajatteli, että tuvassa voisi olla huono sisäilma. Arvio osoittautui kuitenkin vääräksi.
Lehtosella nousi kuume, mutta hän ei mennyt siitä huolimatta lääkäriin. Lehtonen otti huonoon oloonsa tulehduskipulääkettä ja osallistui alokaskoulutukseen normaalisti.
Palvelusohjelmaan kuuluivat muun muassa kuntotestit, joissa Lehtonen kertoo pärjänneensä suhteellisen hyvin.
Lopulta vasta yhdeksäntenä palveluspäivänä Lehtonen lähti varuskunnan terveysasemalle. Koronatesti näytti positiivista, ja myöhemmin hänellä todettiin myös keuhkokuume.
Kuntoutuminen tästä kaikesta olisi kestänyt niin pitkään, että Lehtosen varusmiespalvelus päätettiin keskeyttää ja siirtää vuodella eteenpäin. Tähän mennessä varusmiespalveluksesta oli kulunut 26 päivää.
Jälkeenpäin ajateltuna Valtteri Lehtonen harmittelee, ettei mennyt lääkärin vastaanotolle aikaisemmin. Hän uskoo kokeneensa jonkinlaista painetta siitä, että porukassa pitää jaksaa ja pärjätä.
– En uskaltanut enkä halunnut jättää koulutuksesta mitään väliin. Suurimman syyn laitan kuitenkin ryhmäpaineen piikkiin, Lehtonen sanoo.
Lehtonen olisi voinut välttyä tapahtuneelta, jos olisi noudattanut tarkemmin annettuja ohjeita.
Ohjeiden mukaan omaa terveydentilaa pitää seurata tarkasti ja oireiden tullessa niihin pitää myös reagoida. Esimiehet tai muut kouluttajat eivät siis yrittäneet millään tavalla estää lääkäriin menoa.
– Ei missään tapauksessa, päinvastoin. Tästä tuli ohjeita sekä alikersanteilta että korkeammilta tahoilta, Lehtonen sanoo.
Porin prikaatin päällikkölääkäri Tuomo Myllymäki pitää Lehtosen kuvailemaa tilannetta enemmän poikkeuksena kuin tyypillisenä tapauksena keskeyttäneiden joukossa. Myllymäen mukaan Niinisalon varuskunnassa on puhtaasti koronan tai sen jälkitautien vuoksi keskeyttänyt palveluksensa vain yhden käden sormilla laskettava joukko.
– Valtakunnallisesti koronan vaikutus viime vuoden keskeytyksiin näkyi enemmän keväällä kuin syksyllä, kertoo puolestaan pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Kari Pietiläinen.
”Puolustusvoimat on yhteiskunnan peili”
Eversti Pietiläisen mukaan varusmieskoulutuksen keskeyttää vuositasolla koko maassa yli 15 prosenttia palvelukseen astuneista.
Viime vuonna keskeyttäneiden määrä oli korkeampi kuin aikaisempina vuosina, mutta ennätyslukemissa se ei ollut. Kevään nousukin tasaantui syksyllä.
Kaikista keskeytyksistä 75 prosenttia tapahtuu terveydellisten syiden takia. Suurin osa niistä toteutuu koulutuksen alkupuolella, noin puolentoista kuukauden sisällä koulutuksen alusta. Keskeytyksiä tapahtuu myös siviilipalveluksessa.
Merkittävimmät terveydelliset syyt ovat fyysisiä, mutta psyykkisten syiden määrässä oli viime vuonna lievää kasvua. Pietiläisen mukaan puolustusvoimat on kuin yhteiskunnan peili.
– Yhteiskunnassa yhä useampi on heikkokuntoinen, ja nuorisolla esiintyy mielenterveysongelmia. Kyllä se heijastuu myös varusmiespalvelukseen, Kari Pietiläinen sanoo.
Myös päällikkölääkäri Tuomo Myllymäen mukaan yleinen ahdistuneisuus näkyy psyykkisten syiden lisääntymisenä. Porin prikaatissa keskeyttämiset jakaantuvat lähes tasan fyysisten syiden ja psyykkisten syiden välillä.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia keskeytysten määrään ja esimerkiksi psyykkisiin syihin ei pystytä vielä varmasti arvioimaan. Puolustusvoimissa tutkitaan keskeytysten määrän lievää nousua viime keväänä, mutta luotettavaa tutkimustietoa ei vielä ole.
Pääesikunnan koulutuspäällikkö Kari Pietiläinen arvioi, että Venäjän hyökkäyssodan vaikutus keskeytyksiin voi olla prosentin kymmenyksien luokkaa.
– Ainakaan me emme ole havainneet sen vaikuttaneen keskeytyksiin, vahvistaa päällikkölääkäri Tuomo Myllymäki Porin prikaatista.
Puolustusvoimilla monia toimenpiteitä
Puolustusvoimissa on tehty Suomen itsenäisyyden ajan suurin koulutusuudistus.
Koulutus 2020 -ohjelma kohdistuu muun muassa koulutuksen rakenteeseen ja sisältöön. Se vaikuttaa myös palvelusvalintoihin, oppimisympäristöihin sekä koulutus- ja harjoitusmenetelmiin.
Varusmieskoulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa uusien varusmiesten ensimmäiseen 48 tuntiin. Palveluksen alkua on myös kevennetty, ja sitä rakennetaan nousujohteisesti fyysisen kuntotason mukaan. Epäasiallista käytöstä ei sallita lainkaan.
– Tavoitteena on, että varusmies tuntee itsensä tervetulleeksi palvelukseen ensimmäisestä päivästä lähtien, kertoo kapteeni Sami Räisälä Porin prikaatista.
Tulevaisuudessa varusmiesten siviilikoulutus aiotaan huomioida nykyistä enemmän. Näin varusmiesten saama henkilökohtainen hyöty varusmiespalveluksesta voi lisääntyä.
Käynnissä on myös B-palveluskelpoisuusluokan laajentaminen. Se mahdollistaa varusmiespalveluksen joukolle, jolle se ei aiemmin ole ollut mahdollista. Esimerkiksi fyysinen haitta on voinut estää palveluksen, jolloin henkilön muut taidot ovat jääneet hyödyntämättä.
– Asia koskee muutamaa sataa henkilöä vuodessa. Siellä voi olla hyviä osaajia esimerkiksi kybertehtäviin, pääesikunnan koulutuspäällikkö, eversti Kari Pietiläinen sanoo.
Valtteri Lehtonen yrittää ensi kesänä uudestaan
Venäjän hyökkäyssota on nostanut suomalaisten maanpuolustustahtoa. Tämä näkyy muun muassa varusmiesten loppukyselyiden tuloksissa.
Vuoden 2022 aikana varusmiehille tehtyjen kyselyjen perusteella maanpuolustustahto ja palvelusmotivaatio ovat nousseet ennätyskorkealle. Myös vapaaehtoisten naisten koulutusmäärä oli ennätyskorkealla.
Valtteri Lehtonen ehti olla palveluksessa vain vajaan kuukauden, ennen kuin hän joutui keskeyttämään koronan takia. Lehtonen sanoo, että hän ei ehtinyt havaita korkeaa maanpuolustustahtoa vielä ensimmäisellä käynnillään.
Tulevana kesänä Lehtonen aloittaa varusmiespalveluksensa uudestaan. Hän on mukana vuoden toisessa saapumiserässä, ja palvelu alkaa Niinisalossa ensi heinäkuussa.
Omaa kuntoaan Lehtonen pitää vielä jonkin verran arvoituksellisena ja epävarmana.
Koronan hän kokee voittaneensa, mutta keuhkoihin iskenyt jälkitauti muistuttaa vielä itsestään. Hengitys on välillä hankalaa.
– Aika paljon hyvää pitäisi vielä tapahtua, että ensi kesä menisi paremmin ja saisin hapenottokykyni kuntoon, Lehtonen sanoo.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 11. tammikuuta kello 23:een asti.