Maavoimat yrittää kuumeisesti etsiä keinoja ja palvelustapoja, jotta mahdollisimman moni mies suorittaisi varusmiespalveluksensa.
Komentaja Petri Hulkon mukaan varusmiespalvelus jää suorittamatta joka kolmannelta mieheltä nykyisissä ikäluokissa. Määrä on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna.
Siis kolmekymppiseksi mennessä joka kolmannelta mieheltä jää nykyisistä ikäluokista varusmiespalvelus suorittamatta.
Yksi merkittävä syy varusmiespalveluksen suorittamatta jättämiseen on mielenterveysongelmat, armeijan olot ahdistavat.
– Syyt ovat moninaisia. Mutta monesti syyt kulminoituvat yhdessä asumiseen, tekemiseen. Nukutaan, asutaan samassa tuvassa. Koetaan ahdistavaksi käydä samassa vessassa, samoissa suihkutiloissa. Kaikki ne samat asiat, jotka ahdistavat koulunuoria, Hulkko luettelee.
Jos ongelmia tulee, terveydenhoitoviranomaiset tekevät lopullisen arvion nuoren palveluskyvystä.
Hulkon mukaan fyysiset syyt ovat palveluksen keskeytyssyinä "aika minimaalisessa roolissa".
– Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat suurimmat keskeyttämisen syyt. Koetaan ahdistusta. Sama karsinta on kutsunnoissa, Hulkko arvioi.
Sen sijaan varusmiehille tehty keskeyttämiskysely antaa toisenlaisen kuvan.
Keskeyttämiskyselyn tulosten perusteella terveyden fyysiset syyt (noin 48 %) on suurempi ryhmä palveluksen keskeytyksen syynä kuin mielenterveydelliset syyt (noin 25 %). Varusmiesten vastaukset ovat loppuvuodelta 2018 ja alkuvuodelta 2019 kaikista puolustushaaroista.
Hakeutuminen siviilipalvelukseen on kyselyssä syynä 18 prosentissa tapauksista.
Maavoimat markkinoi onnistumisen elämystä koko elämää varten
Maavoimat yrittää luoda varusmiespalvelukseen uusia tehtäviä, joiden avulla yhä useampi mies pystyisi suorittamaan varusmiespalveluksen. Kaikista ei enää yritetä kouluttaa rynnäkkökivääritaistelijoita.
Komentaja Petri Hulkon filosofiassa yhteiskunta on muuttunut. Puolustusvoimien toiminnan näkökulmasta tarvitaan taistelijoiden lisäksi osaamista esimerkiksi kyber-maailmasta.
Varusmiehille tarjotaan tehtäviä koodareina virtuaalikoulutuksen ylläpitäjinä sekä koulutusta paikallisjoukkoihin ja viranomaisyhteistyöhön, siis muuallekin kuin eturintaman taistelutehtäviin
– Me yritetään etsiä niitä, jotka ovat priimaa omalla mukavuusalueellaan. Kaikki nuoret ovat omalla tahollaan priimaa, kun niin halutaan, Hulkko pohtii.
– Maavoimat pyrkii siihen, että yhä useampi mies voisi suorittaa onnistuneesti varusmiespalveluksen ja saada onnistumisen elämyksen koko elämäänsä varten.
"Joka perheeseen kokemus varusmiespalveluksesta"
Hulkon mukaan miesten kunto alkoi rapautua 1990-luvun puolivälissä. Viimeistään silloin maaseutuyhteiskunta oli muuttunut informaatioyhteiskunnaksi. Nyt fyysisen kunnon rapautuminen on pysähtynyt, mutta mielenterveysongelmat ovat murheena.
Maavoimien komentaja pyrkii siihen, että jokaisessa perhekunnassa säilyisi kokemus varusmiespalveluksesta. Se pitäisi yllä maanpuolustustahtoa. Siksi jok'ikinen mahdollinen mies ja vapaaehtoiset naiset pitäisi saada varusmiespalvelukseen.
– Naisia enemmän palvelukseen ja mahdollisimman paljon miehiä, kiteyttää Maavoimien komentaja.
Suurin osa miehistä ja vapaaehtoisista naisista suorittaa varusmiespalveluksensa juuri Maavoimissa.
Puolustusvoimilla ei kuitenkaan ole äkillistä pelkoa varusmiesten loppumisesta. Seuraavan parin vuosikymmenen varusmiesten ikäluokkien syntyvyysluvut ovat tiedossa.
"Naisten määrä kaksin- tai kolminkertaiseksi"
Komentaja Petri Hulkko haluaisi lisää naisia suorittamaan asepalveluksen. Tällä hetkellä vuosittain vajaa tuhat naista suorittaa varusmiespalveluksen. Varusmiespalveluksen suorittaa yhteensä yli 20 000 nuorta aikuista vuosittain.
– Jos naisten määrä kaksin- tai kolminkertaistuisi, olisin äärettömän tyytyväinen, Petri Hulkko sanoi Maavoimien tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Tämä tarkoittaisi kahta tai kolmea tuhatta naista vuosittain varusmiespalveluksessa. Näiden naisten olisi tarkoitus korvata miehet, jotka eivät jostain syystä kykene varusmiespalvelukseen.
Luvassa onkin lisää mainontaa ja some-viestejä naisille Puolustusvoimista.
Kaikki puolustusvoimien tehtävät ovat avoinna naisille. Naisia kannustetaan myös johtajatehtäviin.
Naisten ja miesten yhteistuvat kokeilukäyttöön keväällä
Puolustusvoimat kokeilee naisten ja miesten yhteistupia ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Kokeilu alkaa Reserviupseerikoulussa Haminassa.
Puolustusvoimien mukaan aloite yhteistupiin on tullut palvelustaan suorittavien suunnalta. Kokeilussa jokaiseen tupaan majoitetaan sekä useampia miehiä että useampia naisia, ettei kenenkään tarvitse yksin edustaa tuvassa omaa sukupuoltaan.
Tanska siirtyi yhteistupiin muutama vuosi sitten, Ruotsi ja Norja jo kymmeniä vuosia sitten. Peseytymis- ja wc-tiloissa yksityisyys on taattu. Kokemukset ovat hyviä.
– Seksuaalinen häirintä on vähentynyt Tanskassa uudistuksen jälkeen merkittävästi, Hulkko kertoo.
Suomessa Merivoimissa jo nykyisinkin nais- ja miesvarusmiehet majoittuvat yhteistiloissa. Laivoissa ei ole tilaa erillisiin mies- ja naismajoituksiin.
Poliitikot miettivät, tarvittaisiinko myös kansalaispalvelus
Keväällä aloittaa eduskuntapuolueiden työryhmä selvittämään kansalaispalvelusta ja pitäisikö naisten päästä vapaaehtoisina kutsuntoihin mukaan.
Kansalaispalvelusta selvitetään vaihtoehtona varusmiespalvelukselle. Samalla selvitetään siviilipalveluksen suhde muihin palvelusmuotoihin.
Hulkko kertoo, ettei aio linnottautua nykyisen, miesten varaan rakentuvan asevelvollisuusjärjestelmän taakse. Maavoimien komentajan mukaan poliitikkojen linjausta noudatetaan.
Tällä hetkellä petipaikat kasarmeilla eivät riitä sekä kaikkia miehiä että kaikkia naisia velvoittavaan palvelukseen.
– Se on toisaalta tasa-arvokysymys, toisaalta se on resurssikysymys. Nämä reunaehdot poliitikkojen pitää tiedostaa, kun päätöksiä tai suosituksia asevelvollisuusryhmästä tehdään, Hulkko sanoo.
Tarkennettu ja täydennetty juttua 12.2.2020 kello 16:05: Mielenterveydelliset syyt on varusmiespalveluksen suorittamatta jättämisen yksi merkittävä syy. Lisätty varusmiesten keskeytyskyselyn tulokset. Tarkennettu termejä: mieskunto muutettu miesten kunnoksi. Lisätty verkkovideo kello 16.30.
LUE LISÄÄ: