Varenikeja, piroshkeja, borssia, kutiaa ja uzvaria.
Näitä jouluherkkuja ukrainalaiset Juliia Mrabovska ja Hanna Muhysheva ovat valmistelleet koko loppuviikon. Ne tarjoiltiin perjantaina koljadassa, ukrainalaisten joulujuhlassa Helsingin tuomiokirkon kryptassa.
Koljada on tuttu monelle itäeurooppalaiselle. Juliaanisen kalenterin mukaan koljada eli joulun aika alkoi 6. tammikuuta.
Tuomiokirkon kryptassa juhlittiin siis jouluaattoa.
Kuorolaulua ukrainaksi ja suomeksi
Juhlan keittiötiimiin kuuluvat Mrabovska ja Muhysheva ovat molemmat opettajia nyt miehitetystä pienestä Skadovskin kaupungista Hersonin alueelta Etelä-Ukrainasta.
– Päälle puoli vuotta, ja kylämme on taas vapaa. Haluan uskoa siihen, Mravobska sanoo kryptan keittiön nurkalla.
Perinteisesti koljadaan kuuluu 12 ruokalajia, mutta kryptassa niitä tarjoiltiin kuusi.
– Pohjoisessa ja etelässä on hieman eri täytteet ja lisukkeet, mutta järjestäjät osasivat hienosti valita kuusi tärkeintä ruokaa, Muhysheva kertoo.
Keittiötiimiin kuuluu myös muita ukrainalaisia. Olha Gozokhovyk saapui Suomeen Harkovasta.
– Olemme supernaisia, hän sanoo.
He ovat kaikki äimistyneitä Tuomiokirkon kryptan kauneudesta. Sen salissa kaikui koljada-kuorolaulua, jota laulettiin vuoroin ukrainaksi, vuoroin suomeksi.
Satapäiseen yleisöön mahtui lapsia, aikuisia ja vanhempia. He kuuntelivat, hurrasivat, itkivät.
Musiikki tuo lohtua
Kuoroa johti tapahtuman järjestänyt muusikko Saara Ruuska. Hän halusi luoda yhteisöllisen juhlan, mihin jokainen voi osallistua haluamallaan tavalla. Esiintymislava oli siis kaikille vapaa.
Samalla oli tarkoitus esitellä ukrainalaisille myös suomalaisia joululauluja. Ruuska halusi tuoda erilaiset ihmiset ja kulttuurit saman pöydän ääreen.
– Ihan sydämeen käyvä tunnelma. Moni on tullut kertomaan, miten tärkeä tämä tapahtuma on heille. Täällä on ollut upeita kohtaamisia ihmisten kanssa, Ruuska kertoo.
Koljada on joulun ajan lisäksi nimitys myös joululauluille. Ruuskan mukaan koljada-laulut ovat ortodoksiperinteeseen sopivia hengellisiä lauluja, mutta perinteisiä virsiä kansanomaisempia.
– Ukrainalaisille tutut laulut toivottavasti vastaavat kodin ja tuttujen asioiden kaipuuseen, mitä näillä ihmisillä varmasti nyt on, Ruuska sanoo.
Ruuska johtaa monikulttuurista Maailma-kuoroa, ja on koko syksyn tutkinut slaavilaista musiikkia. Hän kuulee koljada-lauluissa ja suomalaisissa joululauluissa paljon yhtymäkohtia. Siksi oli luontevaa luoda teospareja, missä esiteltiin peräkkäin koljada ja suomalainen joululaulu.
– Tapahtuma alkoi koljadalla Dobryi vechir tobi, jonka jälkeen esitimme tiernapojat-esityksen avauslaulun. Molemmissa toivotetaan ”hyvää iltaa” tai ”hyvää juhlailtaa”.
Koljada-perinteeseen kuuluu myös laulaminen ja kiertäminen ovelta ovelle juhlapyhien aikana, kuten tiernapojissa.
Kaalikääryleitä ja hedelmäjuomaa
Juhlan pitopöydässä oli tarjolla ukrainalaisia kaalikääryleitä, kahdenlaisia varenikeja eli pelmenin tapaisia leivonnaisia, hernetäytteisiä piroshki-piiraita, borssikeittoa, makeaa kutia-puuroa sekä kuivatuista hedelmistä tehtyä uzvar-juomaa.
Ruuskan mukaan ukrainalaiset jouluruoat ovat makujen puolesta hyvin erilaisia kuin suomalaiset, mutta muita yhteyksiä löytyy.
– Kutia-puuro muistuttaa etäisesti meidän riisipuuroamme. Hernepiroshkit taas näyttävät hieman karjalanpiirakoilta. Hedelmäjuoma uzvar muistuttaa luumukiisseliä, vaikka onkin juoksevampaa, Ruuska kertoo.
Mrabovska ja Muhysheva kehottavat ihmisiä hakemaan ruokaa, ennen kuin se loppuu.
– On niin hyvää. Olet pian myöhässä, Mrabovska varoittaa.
Kryptan pidot olivat lähtölaukaus projektille
Perjantain koljada-juhla oli lähtölaukaus Ruuskan vetämälle projektille, jonka työnimi on Ukrainan äänet.
Koneen säätiön rahoittaman projektin tarkoituksena on kerätä ukrainalaisia muusikoita ja ukrainalaista ohjelmistoa, jota on tarkoitus esittää juhlakonsertissa tämän vuoden marraskuussa.
Lisäksi vastaavia Koljada-juhlia järjestetään Tampereella 8. tammikuuta ja Turussa 21. tammikuuta.
– Olen ollut vaikuttunut siitä, miten kiinnostuneita ja aktiivisia Suomessa kohtaamani ukrainalaiset ovat olleet. Heillä on voimaa ja motivaatiota osallistua, tutustua uusiin ihmisiin ja opiskella uutta kieltä ja kulttuuria, Ruuska sanoo.
Tapahtumien lipputulot käytetään ukrainalaisten siviilien hyväksi sota-alueella. Ukrainalaisille on varattu lippuja veloituksetta.