Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Sähkön riittävyys ja huimat sähköhinnat ovat olleet talven ykköspuheenaiheita. Mutta pian puhutaan muusta. Suomeen on nimittäin muotoutumassa melkoinen sähkötulva, mikä heijastuu ajastaan myös hintoihin.
– Sähkötulva tulee lähivuosina. Olemme jo nyt lähes omavaraisia ja kun saadaan Olkiluoto 3 -ydinvoimala vielä pörisemään, mennään jo vientipuolelle. Sen jälkeen tuulivoimaa ja aurinkovoimaa tullaan rakentamaan niin paljon, että meillä tuotetaan sähköä paljon enemmän kuin itse kulutetaan, sanoo energiajärjestelmät -tiedekunnan tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopistosta Lappeenrannasta.
Kotitalouksille sähkötulva tietää paluuta vanhoihin hyviin aikoihin eli hintoihin ennen Ukrainan kriisiä.
– Hinnoista tulee järkevät kuluttajan näkökulmasta. Aikaisemmin meillä on ollut sähkösopimuksia 4-5 sentin kiinteillä hinnoilla kilowattitunnilta. Eiköhän päästä johonkin samoihin, Laaksonen linjaa.
Pohjoismaat erkaantuvat
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on puheissaan varovaisempi, mutta hänkin veikkaa ajastaan palattavan aika lähelle sitä, mihin aiemmin on totuttu.
– Nyt mennään jo selkeästi alhaisempiin lukemiin. Varmaan alle 10 sentin hintaa on keväällä. Ensi talvi on vielä osittain kysymysmerkki johtuen siitä, miten Eurooppa tästä toipuu, Ruusunen kertoo.
Pohjoismaiden riippuvuus Keski-Euroopan sähkömarkkinasta on kuitenkin vähenemässä.
– Futuurit ennustavat, että Pohjoismaat alkavat erkaantua korkeammasta eurooppalaisesta sähkönhinnasta vähitellen, koska meille tulee tänne lisää sähköntuotantoa.
– Sähkönkäyttäjän kannalta näyttää hyvältä. Tunnelin päässä on valoa ja paljon.
Mikä uusi normaali sähkön hinta sitten voisi olla?
– Alle viisi senttiä, niin puhutaan jo järkevistä hinnoista. Uskon, että siihen mennään parin kolmen vuoden tähtäimellä, ellei taas satu jotain, mitä emme tällä hetkellä näe, Ruusunen arvioi.
Tuulivoima hintaa heiluttaa
Sähkötulva ei varsinaisesti vyöry Suomeen mistään, vaan suomalaiset tekevät sen itse. Kyse on sähköntuotannon voimakkaasta kasvusta nyt ja lähivuosina. Fingrid arvioi, että sähköntuotannon kokonaismäärä voi kivuta jopa 140 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä, kun se viime vuonna oli 82 terawattituntia nettotuonti mukaanlukien.
– Suomeen on tulossa todella paljon investointeja sähkön tuotantoon. Olkiluoto 3 on ollut tietysti valtava investointi ja se tuo tosi paljon sähkötehoa ja sähköenergiaa tähän maahan. Mutta myös tuulivoimabuumi näkyy nyt jo selvästi, Ruusunen sanoo.
Ruususen mukaan ihmiset huomaavat sen sähkölaskussaan: kun tuulee, sähkö halpenee.
– Tuulivoimaa tulee 1 500-2 000 megawattia lisää joka vuosi eli tehona yhden Olkiluoto 3:n verran joka vuosi. Tuulivoimalat eivät tietysti tuota sähköä koko ajan, mutta niiden merkitys suurenee hinnoittelussa, Ruusunen tähdentää.
Ruususen mukaa tuulivoima ohittaa ydinvoiman Suomen suurimpana sähköntuotantomuotona noin vuonna 2026-2027 ja vuonna 2030 tuulivoimalla tuotetaan noin puolet Suomessa tuotetusta sähköstä.
Raakasähkö kannattaa jalostaa
Miksi Suomeen sitten rakentuu uutta sähköntuotantoa huimaa vauhtia?
LUT-yliopiston Laaksosen mukaan siksi, että meillä on edulliset olosuhteet sekä tuuli- että aurinkosähkölle ja sitä kautta tuotantokustannus jää alhaisemmaksi kuin Keski-Euroopassa. Tilaa on.
– Suomessa on vielä paljon alueita joille voi rakentaa uutta tuuli- ja aurinkovoimaa. Olemme Saksan kokoinen maa, jossa asuu reilut viisi miljoonaa ihmistä, kun Saksassa on yli 80 miljoonaa. Tänne mahtuu tuotantoa.
Laaksosen mukaan Suomella on potentiaalia kymmenkertaistaa sähköntuotanto nykyisestä pitkälti tuuli- ja aurinkovoiman avulla.
Mutta sähkönviejäksi Suomen ei kannata ryhtyä ainakaan suuressa määrin. Hän vertaa raakasähköä raakapuuhun. Ei puutakaan kannata Suomesta rahdata ulkomaille raakana pyöreänä tukkina, vaan jalostaa se kotimaassa ensin laudoiksi, lankuiksi ja höylätavaraksi ja myydä sitten ulkomaille parempaan hintaan.
– Suurien häviöiden vuoksi sähköä ei kannata viedä sähkönä. Hyötysuhde paranee, kun tehdään sähköstä vetyä ja vedystä tuotetta lähellä sähkön tuotantoa. Silloin se on parhaimmillaan tuotteen valmistamisen näkökulmasta.
Laaksosen mukaan polku menee niin, että sähkön avulla tehty vety jalostetaan kemianteollisuuden perusraaka-aineiksi, metanoliksi ja ammoniakiksi, joista voidaan edelleen tehdä polttoaineita, lannoitteita, muoveja, liimoja, liuottimia ja paljon muuta.
– Kemianteollisuus on se, mikä meillä Suomessa tulee nousemaan, Laaksonen arvioi.
Muita esimerkkejä energiaintensiivisestä teollisuudesta ovat terästuotanto, akkutehtaat ja datakeskukset. Yle kertoi äskettäin, kuinka ammoniakki on tulossa uusien laivojen polttoaineeksi.
Tilapula vaivaa Keski-Eurooppaa
Itse asiassa muutos on jo alkanut. Vastikään uutisoitiin norjalaisyhtiön suunnitelmista rakentaa Inkooseen terästehdas ja kylkeen integroitu vedyn tuotantolaitos. Kristiinankaupunkiin on suunnitteilla metaaninvalmistusta ja monet perinteiset teollisuuslaitokset tulevat siirtymään maakaasusta vedyn käyttöön.
– Siirtymä kestää vuosikymmeniä. Uudet teolliset investoinnit syntyvät sinne, missä sähkö on edullista. Kyseessä on teollisuuden siirtymä sieltä, missä sähkö on ollut ennen halpaa, maakaasuun perustuvaa, niin nyt se siirtyy sinne, missä se on uusiutuvana halpaa. Kun se tulee olemaan edullista täällä Pohjoismaissa, näitä investointeja tulee lisää, Laaksonen selittää.
Häviäjä löytyy maakaasuputken päästä Keski-Euroopasta.
– Italia, Saksa, Belgia ja Hollanti ovat perustaneet talouden aika pitkälle maakaasuun. Siellä on lähdetty tekemään uusiutuvaa, mutta pinta-alat eivät enää riitä siellä. Siksi niiden tarvitsee tuoda energiaa ja me voimme viedä sitä sinne teollisuuden käyttöön erilaisina vetyvalmisteina ja kemikaaleina.
Fingrid arvioikin, että Suomen sähkönkulutus voi nousta 130 terawattitunnin suuruusluokkaan 2030 mennessä, kun se viime vuonna oli 82 terawattituntia.
– Olemme arvioineet Fingridissä, että teollisuuden sähkönkäyttö voisi kasvaa tällä vuosikymmenellä 40 terawattituntia, mikä on puolet siitä, mitä Suomi tällä hetkellä käyttää sähköä. Valtavia investointeja on tulossa ja siksi myös tuotantoa kannattaa tehdä tänne lisää, Ruusunen sanoo.