Salmisaaren voimala Helsingissä on niellyt hiilivuoren toisensa perään. Se on tuottanut 38 vuotta kaupunkiin sähköä ja lämpöä – sekä taivaalle hiilidioksidia.
Mutta loppu on lähellä.
Hiilivoimala suljetaan viimeistään aprillipäivänä 2024. Sitä ennen, jo ensi keväänä hiilen polttaminen lopetaan toisessa suuressa voimalassa Salmisaaressa. Tätä ei ole energiakriisikään muuttanut.
Rahtialus Eira on ruokkinut hiilellä helsinkiläisiä hiilivoimaloita koko ikänsä, yli kaksikymmentä vuotta. Joulukuun alussa Eira oli voimalan laiturissa purkamassa hiililastia viimeisiä tai ehkä viimeistä kertaa.
Luulisi varustamon olevan huolissaan, kun kymmenien vuosien varma rahti on häviämässä ikuisesti.
Palataan kohta siihen...
Eiran kolme nosturia kauhovat hiiltä syvältä ruuman kansien alta. Yhteen kauhalliseen mahtuu iso kuorma-autollinen hiiltä, runsas 12 kuutiometriä.
Aluksen perämies Teemu Veijalainen seuraa, että kuorman keventyminen ja kääntyvät massiiviset nosturit eivät ala kallistaa laivaa vaarallisesti. Laivan painovesitankkeja on täytettävä sitä mukaa kun hiili nousee ruumasta laiturin jättimäisiin suppiloihin ja siirtyy liukuhihnaa pitkin maanalaiseen hiilivarastoon.
Laiva kauhotaan nopeimmillaan tyhjäksi puolessatoista vuorokaudessa. Mutta keskellä kaupunkia pidetään pyhät ja illat taukoa, joten pieni kauhakuormaaja pääsee kaapimaan ruuman pohjan tyhjäksi vasta kolmen päivän kuluttua.
Venäjä sotki reitit
Eira ja muutkin ESL-varustamon laivat ovat hakeneet hiilikuormia asiakkailleen yleensä Venäjältä. Matka on kestänyt lastauksineen muutaman päivän.
Venäjän sotiminen katkoi kauppasuhteet ja tänä vuonna hiiltä on haettu entistä kauempaa, Australiaa myöten. Tällä kertaa Helsingissä kauhotaan Espanjasta haettua hiiltä. Hakureissu kesti viikkoja.
Kun matka-aika kasvaa, kasvaa myös varustamon asiakkaalle lähettämä lasku.
Niinpä varustamo teki historiansa parhaan tuloksen heinä-syyskuussa. Voitto kasvoi viime vuoden seitsemästä miljoonasta melkein kymmeneen miljoonaan euroon, vaikka kuljetettujen tonnien määrä väheni hiukan pidentyneiden etäisyyksien takia.
Mutta jatkuvatko ennätystulokset vai onko tämä varustamolle viimeinen huipennus ennen hiilirahtien lopullista romahdusta?
Hiilirahdilla kohti vihreää bisnestä
ESL-shipping -varustamo on yksi esimerkki siitä, mitä vihreä siirtymä voi tarkoittaa yrityksen näkökulmasta.
ESL:llä on 48 erilaista alusta. Operatiivinen johtaja Kirsi Ylärinne vakuuttaa, että myös ”vanhalle rouvalle” m/s Eiralle löytyy tehtävää sen jälkeen kun hiiltä ei kuljeteta enää mistään.
Hiilen sijasta ruumaan voi kauhoa kalkkikiveä, metallipellettejä, puuhaketta, puupellettejä, terästuotteita tai puhdistamisen jälkeen viljaakin, Ylärinne listaa. Hiileen verrattuna ne voivat olla tuottoisampaa bisnestä.
Hiilettömyyteen pyrkivässä maailmassa on enemmän kuljetettavaa, sillä esimerkiksi puuhaketta tarvitaan lähes kymmenkertainen määrä hiileen verrattuna saman lämpöenergian tuottamiseksi. Varustamolle ei ole lainkaan huono uutinen, että Helsinki muuttaa Salmisaaren voimalan toisen hiilikattilan sopivaksi puupelletin käyttöön.
Vielä 2000-luvun alussa ESL:n kuljetuksista yli puolet oli hiiltä. Kuljetettavan rahdin ja asiakkaiden palettia alettiin monipuolistaa ja nyt hiiltä on enää muutamia prosentteja varustamon kuljettamista tonneista.
Varustamo oli kaukokatseinen ja alkoi vähentää riippuvuuttaan hiilikuljetuksista ajoissa.
Nyt se tähtää luottavaisesti tulevaisuuteen, vaikka rahtien hinnat heilahtelevatkin äkkiä maailman tyrskyissä. Viime vuonna konttikuljetusten hinnat nousivat kuin raketti ja tänä syksynä taas syöksyvät.
Tulevaisuuden uskosta kertoo, että neljä vuotta sitten ESL osti ruotsalaisen AtoB-varustamon.
Kasvusuunta jatkuu.
Varustamo on tilannut Intiasta peräti kaksitoista uutta alusta. Niistä ensimmäinen saadaan ensi syksynä. Näiden sähköhybridi-alusten päästöt putoavat nykyisestä puoleen, sillä satamaan tulo ja lähtö voidaan hoitaa sähkömoottoreilla.
Polttoainekulujen vähentäminen ja polttoaineen vaihtaminen sähköön leikkaa diesel-laskua, mutta on ennen kaikkea vastaus kuljetuksia ostavien asiakkaiden vaatimuksiin.
Teollisuus pinkaisi vihreään siirtymään nopeammin kuin kukaan odotti
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo muistuttaa, että yritysten asiakkailta tuleva paine vaatii päästöjen leikkaamista niin varustamoissa kuin muissakin suomalaisyrityksissä.
Vähäpäästöisyys on vaatinut Suomessa toki vuosittain miljardi-investointeja, mutta se on yrityksille myös rahanarvoinen keino lisätä tuotteidensa ja palveluidensa houkuttelevuutta.
Juuri kustannusten leikkaaminen ja asiakaspaine ovat panneet vauhtia Suomen päästötavoitteiden toteutumiseen. Päästöt ovat vähentyneet jo kolmanneksen vuoden 1990 vertailutasolta. Vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan vuoden -90 jälkeen, päästöt ovat vähentyneet yli 40 prosenttia.
Kolme vuotta sitten päästöjen leikkaamisesta sovittaessa tavoitetta pidettiin huippukovana.
– Päästövähennysten osalta teknologinen kehitys ja yritysten kyky investoida ja ottaa nopeasti käyttöön vähäpäästöisiä ratkaisuja on yllättänyt parhaat asiantuntijatkin, Peljo sanoo.
– Suomi on jo tosi hyvässä vauhdissa kohti vuoden 2035 päästövähennystavoitetta.
Peljon mukaan käynnissä olevan ”positiivisen spiraalin” ansiosta päästöjä pystytään vähentämään nopeammin kuin aiemmin uskottiin.
Yrityksille on kannattavaa olla etunojassa. Esimerkiksi merenkulku on tulossa pian päästökaupan piiriin. Peljo arvioi muutoksen tulevan voimaan vaiheittain vuosina 2024–26. Uudessa järjestelmässä ollaan kokonaan vuonna 2027, kun päästöoikeudet luovutetaan yrityksille.
Se tarkoittaa varustamoille kannustetta leikata laivastonsa päästöjä jo nyt. Vaihtoehtona on varautua päästöoikeuksien ostamiseen myöhemmin ja lisäksi maksamaan suuria polttoainekuluja.