Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Pankista asuntolainaa hakeva voi tällä hetkellä joutua tyytymään aiempaa pienempään lainaan. Korkojen nousun lisäksi myös elinkustannukset ovat kallistuneet energiakriisin ja nousevan inflaation takia. Esimerkiksi ruoan, sähkön, polttoaineiden ja vastikkeiden hinnat ovat nousseet.
Pankki stressitestaa lainahakemuksen kuuden prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla. Sen jälkeen pankki harkitsee stressitestin sekä hakijan tulojen että muiden menojen perusteella, minkä kokoisen asuntolainan se voi myöntää.
– Lainamäärät ovat jo lähteneet pienentymään, koska muihin kuluihin kuin lainan takaisin maksuun menee nyt aiempaa enemmän rahaa, OP ryhmän asumisen palveluista vastaava johtaja Satu Nurmi kertoo.
– Kun arvioimme esimerkiksi sähkölämmitteisen kodin lämmityskustannuksia, ovathan ne nyt paljon isommat kuin kaksi vuotta sitten arvioimme.
Stressitesti toimii aina siinä hetkessä, kun se tehdään
Finanssivalvonnan osastopäällikkö Samu Kurrin mukaan nykytilanteen tekee ongelmalliseksi se, että moni riski on toteutunut samaan aikaan: voimakas korkojen ja energian hintojen nousu sekä laajempi inflaation nousu.
– Tällaisten muutosten vaikutukset ovat kaikkein vaikeimpia asuntovelallisille, joille ne tulevat kovin nopeasti vasta lainan nostamisen jälkeen. Silloin melkein koko lainapääoma on vielä jäljellä, eikä velalliselle ole ehtinyt kertyä taloudellista puskuria pahan päivän eli nousevien elinkustannusten varalle.
Nordean asuntorahoituksesta vastaava, Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala muistuttaa, että tällä hetkellä uutta asuntolaina-asiakasta stressitestattaessa huomioidaan nykyinen kustannustaso.
– Vastaavasti kolmen kuukauden kuluttua tulevaa asiakasta stressitestattaessa otetaan huomioon silloin vallitseva hintataso, esimerkiksi elintarvikkeiden ja energian osalta, Pajala huomauttaa.
– Stressitesti toimii siis aina siinä hetkessä, kun se tehdään. Sitä kautta en näe, että tämä hintojen nousu itsessään luo tarpeita muuttaa stressitestauskäytäntöä.
Riittääkö asuntolainojen stressitestaus kuudella prosentilla?
Pitkään jatkuneen nollakorkokauden jälkeen suomalaisten yleisimmin asuntolainojensa viitekorkona käyttämä vuoden euribor on noussut nopeasti yli kolmeen prosenttiin.
Kun tähän lasketaan pankin marginaali ja lainanhoitokulut, asuntolainan todellinen vuosikorko voi osalla suomalaisista asuntovelallisista olla jo neljän prosentin tuntumassa. Osalla korontarkistuspäivä on vielä edessä.
Asuntovelallisia, joille korontarkistuspäivä ei ole vielä koittanut huolettaa, riittävätkö tulot tässä tilanteessa lainakulujen lisäksi kallistuneiden elinkustannusten maksamiseen.
Lainojen lyhennysvapaiden hakumäärissä ei kuitenkaan ole näkynyt vielä kasvua OP Ryhmässä eikä Nordeassa.
– Olemme kyllä varautuneet, että lyhennysvapaiden kysyntä voi kasvaa, kun talvi etenee ja, jos asuntolainan korontarkistuspäivät ja suuret sähkölaskut osuvat samaan ajankohtaan, OP Ryhmän Nurmi sanoo.
– Monella asuntolaina-asiakkaalla on kuitenkin erilaisia puskureita esimerkiksi säästöjä tai korkosuojauksia, joiden avulla he selviävät talvikuukausien kustannusten nousuista, Nordean Pajala toteaa.
Nordean Jussi Pajala sanoo, että niin kauan, kuin asuntolaina-asiakkaan kokonaiskorkorasite on alempi kuin stressitestin kuuden prosentin korko, niin se palvelee hyvin tarkoitustaan
– Jos uuden asuntolaina-asiakkaan kokonaiskorkorasite on tällä hetkellä noin neljän prosentin tasolla, ja stressitesti tehdään kuuden prosentin korolla, kahden prosentin ero todellisen ja stressitestatun tason välillä antaa jonkun verran joustoa ja puskuria, vaikkakin vähemmän kuin aikaisemmin, Nordean Pajala sanoo.
Finanssivalvonnan Samu Kurri muistuttaa, että sellaista tilannettakaan ei voi sulkea pois, että korko voisi nousta yli kuuden prosentin.
– Täytyy varautua siihen, että korkeampi korko on mahdollinen, vaikka se juuri nyt on suhteellisen epätodennäköinen vaihtoehto.
Tällä hetkellä Kurri ei näe tarvetta Fivan kuuden prosentin stressitestaussuosituksen tarkentamiseen.
– Mutta, jos asiat kehittyvät siihen suuntaan, että pidemmän aikavälin korko-, kasvu- ja inflaationäkymät olisivat erilaiset, miltä ne tällä hetkellä vaikuttavat, niin tarvittaessa meidän täytyy päivittää suosituksia.
Pankit ja Fiva uskovat stressitestien toimivan nykytilanteessakin
Samu Kurri pitää stressitestiä hyvänä työkaluna elämän isointa yksittäistä hankintaa eli asuntoa ostettaessa.
– Testi on auttanut asuntolainaa hakevia pohtimaan, kuinka asiat voivat huomenna olla hyvin eri tavalla kuin tänään. Se muistuttaa ja pakottaa varautumaan myös odottamattomiin riskeihin, Kurri toteaa.
Myös Suomen kaksi suurinta asuntolainoja myöntävää pankkia eli OP Ryhmä ja Nordea, puoltavat stressitestauksen jatkamista.
– On ollut keskustelua, että stressitesti pitäisi poistaa tai lieventää sen ehtoja. Itse en ole tällä kannalla. Minusta kuuden prosentin stressitestaus ja 25 vuoden laina-aika toimivat varsin hyvin nykytilanteessakin, Nordean Pajala sanoo.
– Ne tarjoavat asiakkaille realistisen kuvan siitä rasitteesta, joka heille saattaa syntyä lainan hoidon aikana. Toisaalta ne tarjoavat pienen taloudellisen puskurin, jota he voivat hyödyntää kartuttamalla säästöjä tai käyttää elämisen kustannuksiin.
Fiva tiukensi suositustaan lainojen suhteesta nettotuloihin
Pankit ovat stressitestanneet kaikki asuntolainat pankkeja valvovan Finanssivalvonnan eli Fivan vuonna 2010 antaman suosituksen jälkeen.
Tämän vuoden alusta Fiva täsmensi asuntolainan saannin kriteereitä.
Tuoreen suosituksen mukaan kuuden prosentin korolla stressitestatut asuntolainat sekä hakijan muut lainat saavat yhteensä olla korkeintaan 60 prosenttia lainanhakijan nettotuloista.
– Stressitestauksen lähtökohta on ollut kuuden prosentin korko ja myöhemmin laskelmaa on täydennetty korkeintaan 25 vuoden laina-ajalla. Ja nyt tämän vuoden alusta meiltä tuli pankeille tämä kolmas suositus, jonka mukaan lainanhoitokulut eivät saisi ylittää 60 prosenttia nettotuloista, Samu Kurri toteaa.
– Se, onko 40 prosenttia paljon vai vähän, riippuu tietysti tuloista. Hyvinkin suurituloiselle 40 prosenttia voi olla paljon rahaa mutta keskituloiselle, joka tienaa nettona ehkä 2000 euroa kuukaudessa, se 40 prosentin jäljelle jäävä osa on vain 800 euroa.
Kokeile laskurilla, miten taloutesi kestäisi korkojen nousun
Kuuntele Politiikkaradion jakso: Miksi asuntojen arvot laskevat ja korot nousevat?
Aiheesta voi keskustella 24. tammikuuta kello 23:een saakka.