GOES Kello lähestyy puoltapäivää, mikä tarkoittaa lounasruuhkaa Goesin kaupungissa sijaitsevan ravintolan keittiössä.
Ukrainalainen Juri Rossynskyi saa käskyn valmistaa grillattuja voileipiä, mutta on hieman hukassa. Hän on ollut keittiössä töissä vasta joulukuusta, eikä muista kaikkia reseptejä ulkoa.
Hollantilainen keittiömestari tulee viereen antamaan ohjeita.
Puoli vuotta sitten Rossynskyi oli aivan toisenlaisessa pinteessä. Venäläiset olivat valloittaneet hänen kotikaupunkinsa Hersonin. Venäläissotilaat ottivat hallintaansa myös sen hotellin, jonka ravintolassa 24-vuotias hersonilainen työskenteli.
Rossynskyi halusi pois miehityksestä. Hän pääsi tyttöystävänsä kanssa pakenemaan Hersonia lähellä sijaitsevalle Krimille ja lopulta Venäjän kautta Georgiaan, josta Rossynskyi lensi Hollantiin.
Elämä keskellä miehitystä ja pakomatka tulivat kalliiksi.
– Siksi halusin löytää töitä heti Hollannista, tarvitsin rahaa, Rossynskyi sanoo.
Töitä löytyi helposti, myös puolisolle. Ensimmäinen työ oli heti kesällä hedelmätarhan sesonkityöläisenä. Toinen työpaikka löytyi hollantilaisesta McDonald’sista.
Rossynskyilla oli Hersonista jo kuuden vuoden työkokemus tarjoilijana, minkä takia työ hampurilaisravintolassa ei innostanut. Nykyinen työ löytyi kysymällä töitä suoraan eri ravintoloista, kunnes tärppäsi.
– Kiersimme ovelta ovelle, Rossynskyi sanoo.
Myös hänen tyttöystävänsä sai töitä samasta ravintolasta.
Työnvälitysfirmat ja työvoimapula selittävät menestystä
Ei ole sattumaa, että puoli vuotta Hollannissa ollut Rossynskyi on löytänyt jo kolme eri työpaikkaa.
Tilastojen mukaan näyttää siltä, että viime vuonna saapuneet ukrainalaispakolaiset ovat työllistyneet Hollannissa paremmin kuin monessa muussa EU-maassa.
Marraskuussa Hollannin työvoimatoimisto kertoi, että se oli saanut jo 46 000 ilmoitusta työtätekevistä ukrainalaisista.
Luku on todella korkea suhteessa tulijoiden määrään.
Hollantiin on saapunut loppuvuoden arvion mukaan 80 000 ukrainalaista. Heistä noin 55 000 on työikäisiä.
Työvoimatoimiston edustaja Max Schouten kuitenkin huomauttaa, ettei ilmoitusten määrä vastaa työtätekevien ukrainalaisten määrää. Osa tulijoista on saattanut saada useita työpaikkoja ja osa on voinut lopettaa työt.
Silti Hollantiin saapuneista työikäisistä ukrainalaisista valtaosa, ehkä reilu 70 prosenttia, on työllistynyt.
– Olemme saaneet todella paljon ilmoituksia, ja moni on saanut töitä, Schouten kertoo Ylelle.
Yksi avain Hollannin menestykseen ukrainalaisten työllistämisessä ovat paikalliset työnvälitystoimistot.
Maahanmuuttajien työllistymistä tutkineen hollantilaisprofessorin Jaco Dagevosin mukaan toimistot ottivat nopeasti asiakseen alkaa välittää ukrainalaisille töitä, kun pakolaisia alkoi saapua maahan. Yli puolet työllistyneistä ukrainalaisista on löytänyt töitä työnvälitysfirmojen kautta.
Toinen ratkaiseva tekijä nopeassa työllistymisessä on huutava työvoimapula.
– Kaikki, jotka voivat ja haluavat tehdä töitä, löytävät Hollannissa töitä, Rotterdamin Eramus-yliopistossa työskentelevä Dagevos sanoo.
Professori Dagevos sanoo ukrainalaisten työllistyneen pääosin aloille, joissa kielitaito ei ole niin tärkeä. Moni on löytänyt töitä puutarhoilta ja ravintoloiden keittiöistä.
Tärkeintä ei ole hollannin taito vaan halu oppia
Goesissa ravintolan keittiössä keittiömestari Marcel Schouwenaar antaa uudelle ukrainalaistyöntekijälleen ohjeita englanniksi.
Rossynskyi työskenteli kotimaassaan Ukrainassa tarjoilijana, mutta Goesissa hänet palkattiin aluksi ravintolan keittiöön. Rossynskyi osaa hyvää englantia, mutta ei vielä juurikaan hollantia.
Keittiömestari Schouwenaar sanoo paikallisten olevan Goesissa sen verran konservatiivisia, että tarjoilijoilta odotetaan hollannin taitoa. Amsterdamin ja Rotterdamin kaltaisissa suurissa kaupungeissa asiakaspalvelutöitä saa myös pelkällä englannin taidolla.
Keittiömestari Schouwenaarin mukaan työnantajalle on tärkeää, että Rossynskyi on kiinnostanut opiskelemaan hollantia. Kaikkea ei tarvitse heti osata, tärkeämpää on halu oppia.
Rossynskyi sanoo suorittaneensa jo ensimmäisen hollannin tasokokeen. Avopuoliso Julija Hirjonova on haastattelupäivänä englannin kurssilla.
– He ovat todella innokkaita oppimaan kielen, keittiömestari sanoo ukrainalaisista työntekijöistään.
– Ehkä myöhemmin he voivat työskennellä salin puolella.
Kahdessa viikossa pankkitili ja henkilötunnus
Työvoimapula näkyy selvästi Hollannin katukuvassa. Ravintoloiden ikkunoissa on ilmoituksia vapaista työpaikoista. Amsterdamissa moni ilmoitus on suoraan englanniksi.
Keittiömestari Schouwenaarin mukaan koronapandemia pahensi työvoimapulaa ravintola- ja palvelualalla. Moni irtisanoutui Hollannissa laajojen koronasulkujen aikana, eikä tullut enää takaisin alalle.
– Meillä on sen vuoksi paljon käyttöä ulkomailta tulevalle työvoimalle, Schouwenaar sanoo.
Hän kutsuu tilannetta termillä win-win, voitoksi sekä työnantajalle että tulijoille. Ravintola saa työntekijöitä ja Ukrainasta paenneet töitä.
Ukrainalaisten palkkaaminen on työnantajalle mutkatonta. Viime helmikuun suurhyökkäyksen jälkeen paenneet saavat EU-maissa tilapäisen suojelun statuksen, joka oikeuttaa tekemään töitä.
Ukrainalaiset kohtaavat siis vain vähän byrokratiaa. Se on kolmas merkittävä syy työllistymisessä, toteaa professori Dagevos. Ukrainalaiset ovatkin työllistyneet Hollannissa selvästi paremminkuin muut EU:n ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat.
Myös ukrainalaisen näkökulmasta Hollantiin asettuminen oli helppoa. Rossynskyi valitsi Hollannin, koska tunsi maassa valmiiksi olevia ukrainalaisia.
Kaksi viikkoa maahantulon jälkeen hänellä oli pankkitili ja paikallinen henkilötunnus.
– Kaikki kävi todella nopeasti, Rossynskyi sanoo.
Hän asuu tyttöystävänsä kanssa noin kymmenen kilometrin päässä Goesista pienemmässä Heinkenszandissa. Elämään mahtuu tällä hetkellä lähinnä töitä ja hollannin opiskelua.
Yhdeltä osin sopeutuminen Hollantiin on vielä puolitiessä. Aluksi Rossynskyi yritti paikalliseen tapaan käydä polkupyörällä töissä. Se osoittautui toistaiseksi liian rankaksi.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 14.1. kello 23:een saakka.