Euroopan komissio on päättänyt rahoittaa hankkeen, jolla Suomeen varastoidaan suojaimia, mittauskalustoa sekä lääkkeitä ja vasta-aineita kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinonnettomuustilanteita varten.
Valtioneuvosto tiedotti asiasta tarkemmin tiistaina.
Euroopan komissio päivitti 1990-luvulla perustettua EU:n pelastuspalvelumekanismia ja loi rescEU-järjestelmän kansalaisten suojelemiseksi katastrofeilta ja uusien riskien hallitsemiseksi. EU rahoittaa sen kokonaisuudessaan.
RescEU on uusi eurooppalaisen valmiusvaraus. Siihen kuuluu palontorjuntalentokoneita ja helikoptereita, lääketieteellisiä evakuointilentokoneita sekä lääkinnällisten tarvikkeiden ja kenttäsairaaloiden varastoja, joilla voidaan vastata terveysuhkiin.
RescEU-järjestelmä sisältää myös siirrettäviä turvakoteja kotiseudultaan siirtymään joutuneille. Lisäksi EU kehittää parhaillaan reserviä, jolla reagoidaan kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinonnettomuuksiin.
Suomeen perustettavan FI rescEU CBRN(chemical, biological, radiological, nuclear)-hankkeen arvo on 242 miljoonaa euroa. Sisäministeriö toteuttaa sen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Huoltovarmuuskeskuksen ja Säteilyturvakeskuksen kanssa.
Varasto hajasijoitetaan ympäri maata ja niiden sijaintia ei kerrota julkisuuteen. Kyseessä on ensimmäinen EU:n CBRN-varasto, toinen hieman pienempi varasto ollaan perustamassa Puolaan. Kahdesta muuusta päätetään myöhemmin.
Pelastus- ja lääkintämateriaali on tarkoitettu niin sadan ensitoimijan suojaksi kahden viikon ajaksi,mutta myös siviiliväestön suojaksi. Hanke kestää vuoden 2026 syksyyn asti. Hanke on mittakaavaltaan erittäin merkittävä ja ensimmäinen laatuaan.
- Suomeen perustettavat varastot parantavat Euroopan unionin strategista varautumista ja valmiutta vastata erityyppisiin uhkiin erityisesti Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella. Yhteinen varautuminen on muuttuneessa turvallisuusympäristössä entistäkin tärkeämpää, sisäministeri Krista Mikkonen(vihr.) sanoo.
- Suomi nousee hankkeen myötä merkittäväksi toimijaksi Euroopan turvallisuuden lisäämisessä. Samalla hanke vahvistaa omaa kansallista valmiuttamme, sanoo sisäministeri Mikkonen.
Tällä hetkellä Suomeen tai lähimaihin ei kohdistu suoraa uhkaa, mutta nyt on syytä valmistautua entistä paremmin. Ministeri Krista Mikkosne mukaan sen ovat osoittaneet koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Apua isoihin katastrofeihin
Kun hätätilan laajuus ylittää maan mahdollisuudet reagoida yksinään, se voi pyytää lisäapua EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Jotta taataan tehokas reagointi katastrofeihin, rescEU-varaus perustettiin vuonna 2019 lisäsuojaksi.
Varastoitu materiaali on pystyttävä lähettämään suuronnettomuus- tai kriisialueelle 12 tunnissa avustustarjouksen hyväksymisestä. Ensimmäisten erien on suunniteltu olevan hälytysvalmiudessa vuonna 2024.
Järjestelmällä on keskeinen rooli katastrofeihin reagoinnin koordinoinnissa Euroopassa ja sen ulkopuolella. Katastrofit ovat viime vuosina vaikuttaneet kaikkiin Euroopan alueisiin ja aiheuttaneet satoja uhreja ja miljardeja vahinkoja infrastruktuurille ja ympäristölle.
Epidemiat, äkilliset tulvat, myrskyt, metsäpalot, maanjäristykset ja ihmisen aiheuttamat katastrofit painostavat jatkuvasti maiden toimintavalmiuksia. Lisäksi turvallisuuskysymykset ovat monimutkaistuneet, ja ilmastonmuutoksen odotetaan pahentavan katastrofien vaikutuksia tulevaisuudessa.
Euroopan mantereen konfliktit, äärimmäiset sääolot ja uudet uhat, kuten covid-19-pandemia, ovat ylittäneet jäsenvaltioiden kyvyn auttaa toisiaan erityisesti silloin, kun useat maat kohtaavat samanaikaisesti samanlaisia kriisejä.
Tällaisissa tapauksissa EU tarjoaa lisäsuojan, kun jäsenvaltiot tarvitsevat lisätukea voidakseen vastata kriiseihin voimakkaasti. RescEU-varauksen avulla EU varmistaa nopeamman ja kokonaisvaltaisemman reagoinnin.
Sota Ukrainassa
Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ja siihen liittyvien ukrainalaisten lääkinnällisten tarpeiden vuoksi EU on lähettänyt apua eri puolilla EU:ta sijaitsevista rescEU-lääkevarastoistaan.
Kyseessä on suurin EU:n pelastuspalveluoperaatio sen jälkeen, kun mekanismi perustettiin vuonna 2001.
EU on perustanut lääkintäreservin vastaamaan nopeammin terveyskriisien, kuten covid-19-pandemian tai Ukrainan sodan aiheuttamiin lääketieteellisiin tarpeisiin.
– Varastot on tarkoitettu koko EU:n laajuiseen käyttöön, mutta ne parantavat myös Suomen kansallista varautumista. Suomessa on jo ennestäänkin toimiva lääkkeiden velvoitevarastointijärjestelmä, jonka ansiosta olemme pystyneet turvaamaan lääkkeiden saatavuuden muita EU-maita paremmin myös koronapandemian aikana, osastopäällikkö Taneli Puumalainen sosiaali- ja terveysministeriöstä toteaa.
Varaus mahdollistaa lääkinnällisten laitteiden, kuten hengityskoneiden ja henkilönsuojainten nopean toimituksen. Varastoja sijaitsee muun muassa Belgiassa, Kreikassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
RescEU-varausta varten ostetaan jatkuvasti lisää lääketieteellisiä ja henkilökohtaisia suojavarusteita. Lisäksi reserviin on liittynyt lentokone, joka on sijoitettu Norjaan kuljettamaan tai evakuoimaan tartuntatautipotilaita.
EU on varautunut jatkuvasti enemmän myös isojen metsäpalojen sammuttamiseen.
Voit keskustella aiheesta 18.1. kello 23:een saakka.