Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Lenin-museo laajentaa näyttelyään: uusi osuus kertoo Putinin Venäjästä ja taustoittaa hyökkäystä Ukrainaan

Lenin-museon johtajan Kalle Kallion mukaan hyökkäyssota on vaikuttanut myös siihen, miten menneisyyttä tulkitaan.

Lenin-museon Uusi vuosituhat -näyttelyosuus taustoittaa sotaa Ukrainassa sekä kertoo Vladimir Putinin julkisen kuvan muuttumisesta. Video: toimittaja ja kuvaaja Juha Kokkala, editointi Helmi Holopainen / Yle
  • Petra Ketonen

Tampereella toimivan Lenin-museon aikajännettä on jatkettu aina Ukrainan sotaan saakka. Tiistaina avautunut Uusi vuosituhat -näyttelyosuus kertoo Venäjän autoritaarisesta kehityksestä vuosina 2000­–2022.

Vladimir Putinin Venäjästä kerrotaan kuvin ja tekstein. Suurtulosteet pommitusten jäljistä Ukrainassa ja metroasemilta suojaa hakeneista ihmisistä muistuttavat Venäjän hyökkäyssodasta.

Näyttely taustoittaa sotaa Ukrainassa, luotaa muutoksia Venäjällä sekä kertoo Putinin julkisen kuvan muuttumisesta. Samalla sivutaan idänsuhteiden jäätymistä.

Etualalla on Leninin patsas, sen takana näkyy uutiskuvia Ukrainan sodan tuhosta.
Tiistaina Lenin-museossa avautunut Uusi vuosituhat -näyttelyosuus kertoo Putinin Venäjästä kuvin ja tekstein. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Lenin-museon tehtävänä on käsitellä Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa. Vuosi sitten näyttely täydentyi Boris Jeltsinin ajan aineistoilla.

Museonjohtaja Kalle Kallion mukaan näyttelyn aikajänteen jatkaminen oli välttämätöntä.

– Kun Lenin-museota uudistettiin, lähdimme siitä, että tarina päättyy siihen kun Neuvostoliitto hajoaa. Viime aikojen tapahtumat ovat vaikuttaneet niin, että ajallista perspektiiviä täytyy laajentaa. Katsomme Neuvostoliiton historiaa vähän toisella tavalla tämän päivän näkökulmasta. Se, mitä Venäjällä tapahtuu nyt, on monella tavalla Neuvostoliiton paluuta, Kallio toteaa Ylelle.

Henkilönpalvonta sai häädön

Lenin-museota on tituleerattu Suomen vihatuimmaksi museoksi. Arvostelua on tullut, vaikka museon näyttelystä poistettiin kaikki henkilönpalvontaan liittyvä vuonna 2016.

Lenin-museon tiedotteen mukaan museo on helmikuusta 2022 lähtien yksiselitteisesti vastustanut sotaa ja tukenut Ukrainaa. Museo lahjoitti vuonna 2022 yhteensä 11 505 euroa Unicefille ukrainalaisten lasten ja perheiden auttamiseksi.

Lenin-museon museonjohtaja Kalle Kallio katsoo kohti kameraa. Taustalla näkyy museossa esillä olevia valokuvia.
Museonjohtaja Kalle Kallion mukaan Lenin-museo edustaa täysin toisenlaista historiakulttuuria kuin propagandistiset muistomerkit. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Tämän vuoden alusta lähtien museo lahjoittaa jokaisesta myydystä pääsylipusta euron Unicefille. Lahjoituksia kertyy myös museokaupan rauhanmerkeistä.

– Sodan seurauksena historiapoliittinen keskustelukin kuumeni. Ymmärrän hyvin, miksi Turku ja Kotka poistivat Leninin patsaat katukuvasta. Vuonna 2016 uudistettu Lenin-museo edustaa onneksi täysin toisenlaista historiakulttuuria kuin propagandistiset muistomerkit, museonjohtaja Kalle Kallio sanoo tiedotteessa.

Kallion mukaan iItänaapurin menneisyyden vaikeita asioita pitää käsitellä museossa kriittisen ja punnitun tiedon pohjalta. Museossa kerrotaan juuri niistä asioista, joista venäläiset pakotetaan vaikenemaan.

Lenin-museossa vieraili viime vuonna yhteensä 10 555 kävijää. Kävijämäärä nousi edellisvuosista reilulla kahdella tuhannella.

Voit keskustella aiheesta 18. tammikuuta kello 23:een saakka.