Edullinen työvoima on taannut suomalaisillekin halpoja tuotteita Kiinasta. Halpatuotteiden virtaa uhkaa kuitenkin työvoimapula, jos Kiinan talouskasvu lähtee voimakkaaseen kasvuun.
– Jos Kiinan talouskasvu lähtee nyt koronarajoitteiden jälkeen valtavaan nousuun ja työvoiman tarjonta joutuu paineen alle, se tarkoittaa varmaan myös nousevia hintoja täällä meillä, arvioi Nordean pääekonomisti, Kiina-asiantuntija Tuuli Koivu Radio Suomen Päivässä keskiviikkona.
Työvoiman tarjontaa Kiinassakin vähentää osaltaan se, että väestö vanhenee ja vähenee. Kiinassa asuu nyt lähes miljoona ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten, kuten Yle kertoi tiistaina.
Väestönkasvu vaikuttaa talouskasvuun, mutta Koivun mukaan Kiinan vuosikymmenkiä jatkunut talouskasvu ei ole ollut pelkästään väestönkasvun varassa.
– Kyllä suurin Kiinan harppaus 40 viime vuoden aikana talouskehityksessä on tuottavuuden puolelta. Lähdettiin 70-luvun lopulta siitä, että melkein kaikki kiinalaiset tekivät maaseudulla hyvin tuottamatonta maataloustyötä ilman koneita ja laitteita. Se oli hyvin käsipelihommaa. Kaupungeissakin tehtiin hyvin matalan tuottavuuden töitä.
Muuttoliike kaupunkeihin on tyssännyt
Historiallisen suuri muuttoliike maalta kaupunkeihin on ollut Kiinan talouskasvun tärkeä moottori. Nyt sekin yskii.
– Myös maalta kaupunkeihin muutto on melkeinpä romahtanut. Se on myös varmasti hidastanut talouskehitystä. Ihmiset eivät lähde tuottavampiin ja vaativampiin töihin, Tuuli Koivu sanoo.
Kun työvoimapula uhkaa Kiinaa, monet yritykset etsivät nyt maailman muita ”tehdaspaikkoja” esimerkiksi Kaakkois-Aasiasta, Tuuli Koivu kertoo. Väestönkasvu on kuitenkin voimakkainta Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa.
– Esimerkiksi hyvin harva suomalainen yritys toimiii siellä. Ja nyt meidän pitäisi jotenkin saada Afrikan maat integroitua näihin tuotantoketjuihin, Koivu toteaa.
Voit keskustella aiheesta 19.1. kello 23 saakka.