Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Väkevä tarina tekee klassikon – Nukkekoti valikoitui Raumalle naispääroolinsa ansiosta

On parisuhdekipuja, rakkautta, salaisuuksia ja rikoksen peittelyä. Kyseessä ei ole tv:n hittisarja, vaan väkevä draama: Henrik Ibsenin Nukkekoti. Rauman ensi-ilta on näytelmälle 37. kerta suomalaisessa ammattiteatterissa.

Teatterin näyttämöllä kaksi näyttelijää: naisella yllä hame ja jakku, miehellä pikkutakki. He kiistelevät jostain.
Nukkekoti-näytelmän Noran (Raisa Sorri) salaisuus uhkaa kaataa avioliiton kulissit. Asioitsija Nils Korgstad (Ilkka Koivula) kertoo asiakirjojen epäselvyyksistä. Kuva: Soila Ojanen / Yle
  • Soila Ojanen

Norjalaisen Henrik Ibsenin kuuluisin teos on Nukkekoti. Näytelmä on valmistunut 1879, mutta on jykevää tavaraa edelleen. Näin lupaa Rauman teatteriin näytelmän ohjannut Otto Kanerva. Nukkekoti saa ensi-iltansa lauantaina 21. tammikuuta.

– Kuvaisin toteutusta ajattomaksi epookiksi. Meillä on Lauri Siparin hyvä suomennos, ohjaus on moderni. Puvustustakaan ei ole sijoitettu entiseen aikaan, Kanerva kertoo.

Ruutupaitainen, pitkä mies seisoo teatterin näyttämöllä. Hänellä on käsissään papereita.
Rauman teatterin taiteellinen johtaja Otto Kanerva ohjasi Nukkekodin modernilla otteella. Kuva: Soila Ojanen / Yle

Historialliseen ajankuvaan Rauman esitystä ei ripusteta. Sellaisesta Kanerva ei edes innostu.

Parisuhdekipuilu, perhedynamiikan liikehdintä, peitelty rikos ja salailun paljastuminen ovat teemoja, jotka löytyvät yhä myös jokaisesta koukuttavasta tv-draamasta. Miksei sitten klassikkonäytelmästä? Ja oikeiden ihmisten elämistä.

– Klassikko on aina syystä klassikko. Sen tarina on kestänyt aikaa. Ja tarina on aina tärkein – niin nytkin, Kanerva sanoo.

Ohjaaja Otto Kanerva kertoo väkevistä klassikoista

Klassikkojen katsomistraditio puuttuu

Teatterin tiedotuskeskuksen tilastot kertovat, että suomalaisissa ammattiteattereissa Nukkekoti on saanut ensi-iltansa tähän mennessä 36 kertaa. Ensimmäisen kerran se on esitetty Suomalaisessa Teatterissa 1880.

– Yleinen väittämä on, että klassikoita esitetään Suomessa hyvin harvoin. Sen takia meille ei ehdi muodostua klassikkonäytelmien katsomiseen traditiota, jossa katsoja pystyisi muistelemaan useampia eri versioita samasta näytelmästä pitkin elämäänsä, arvioi johtaja Linnea Stara Teatterin tiedotuskeskuksesta.

Suomalaiset teatterit tekevät klassikoiden sijaan hyvin paljon uusia tekstejä.

– Se on tietenkin ilahduttavaa, mutta toisaalta harvaa suomalaistakaan näytelmää nähdään toisessa teatterissa uudestaan, mikä vaikeuttaa näytelmäkirjailijoiden asemaa, Stara luonnehtii.

Edellinen tiedotuskeskuksen tilastomerkintä ammattiteatterien Nukkekodista on vuodelta 2006, jolloin se esitettiin Lappeenrannan kaupunginteatterissa.

Haussa oli vahva naisrooli

Nukkekodin valikoitumisella ohjelmistoon on tarinan lisäksi myös muu syy: vahva naispääosa. Sellaisen Otto Kanerva halusi ohjata. Kun tarinakin puhuttelee yhä tuoreilla teemoillaan, oli valinta selvä.

Ruutupaitainen pitkä mies ja siro nainen seisovat teatterinäyttämön lavasteissa. He hymyilevät.
Otto Kanerva halusi näytelmän, jossa on naispääosa. Nukkekodin Noran tekee näyttelijä Raisa Sorri. Kuva: Soila Ojanen / Yle

– Nukkekodin Norassa on paljon näyteltävää. Juonen kaari kuvaa ihmisen kasvutarinan. Näyttelijälle se on upea työ, sanoo Noraa näyttelevä Raisa Sorri.

Kuuntele tästä uusimmat Ylen radiouutiset Satakunnasta.

Lue täältä uusimmat Yle Uutiset Satakunnasta.