Tammikuussa on yleensä paljon hautauksia. Se on ollut niin vuosia ja vuosikymmeniä.
Näin sanoi Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Tuomo Klapuri viime viikolla Yle Pohjanmaan haastattelussa.
Kuolleisuustilastot tukevat tätä havaintoa, sillä vuoden aikana suomalaisia menehtyy eniten joulukuun ja maaliskuun välisellä ajanjaksolla, vähiten alkukesällä ja syksyllä.
Suomalaisten kuolleisuus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Mika Gissler mukaan sidoksissa lämpötiloihin. Kylmänä ja kuumana aika ihmisiä menehtyy eniten.
Hänen mukaansa talvella ylikuolleisuutta aiheuttavat tartuntataudit, erityisesti influenssa, joka onkin ollut varsinainen riesa tänä talvena.
Koronarajoitukset tukahduttivat influenssan lähes kokonaan, mutta tauti on tullut takaisin. Se voi olla vaarallinen erityisesti vanhuksille.
– Normaalivuosina saattaa olla satojakin influenssakuolemia, Gissler kertoo.
Gisslerin mukaan influenssakausi alkoi tänä talvena tavallista aiemmin. Hän kehottaakin riskiryhmään kuuluvia ja 65 vuotta täyttäneitä ottamaan rokotuksen.
Gisslerin mukaan vielä 60- ja 70-luvuilla Suomessa oli koronaakin enemmän tartuntatautikuolemia, kun oli influenssaa, tuberkuloosia ja muita tarttuvia tauteja.
– Niistä ollaan päästy eroon, mutta korona nyt tietysti aiheutti hyvin poikkeuksellisen tilanteen.
Gisslerin mukaan tilastoissa ei näy sellaista ilmiötä, että joulun ja uudenvuoden välipäivinä tai ihan tammikuun alussa olisi tullut poikkeuksellisen paljon kuolemia - paitsi ihan vuosituhannen alussa tammikuussa 2000.
– Puhuttiin, että tuleeko babybuumi, mutta tulikin selvästi enemmän kuolemia.
Sydän- ja verisuonitaudit yleisin syy kuolemiin
Koko vuoden aikana suurin syy kuolemiin ovat sydän- ja verisuonitaudit, jotka aiheuttavat sitten esimerkiksi sydänkohtauksia tai aivohalvauksia.
– Kuolemia tulee enemmän näiden ääri-ilmiöiden aikana kuin silloin, kun on 14 astetta, Gissler sanoo.
Syöpä on hänen mukaansa toinen suuri kuolleisuuden aiheuttaja, mutta siinä ei ole kausivaihtelua nähtävissä.
Tapaturmakuolemissa on pientä vaihtelua, mutta sekin on Gisslerin mukaan suuressa kuvassa tasaista.
Hän kertoo, että juhannuksen kohdalla ei enää näy piikkiä kuolintilastoissa, koska kesäkuussa on vähän kuolemia yleensä.
– Tapaturmakuolemat näkyvät sitten lehdistössä. Kokonaislukumäärä on aika pieni, Gissler selvittää.
Hautajaisia uskaltaa järjestää
Pohjanmaan hyvinvointialueen tilat vainajien säilyttämiseen ovat täynnä. Tämä johtuu paljolti siitä, että hautajaisia ei ole koronan jäljiltä uskallettu järjestää entiseen tapaan.
Gisslerin mukaan hautajaisten ongelma tartuntatautien näkökulmasta on se, että sinne monesti tulee vanhoja ihmisiä, jotka ovat hauraampia ja alttiimpia. Hän kuitenkin muistuttaa, että mitään rajoituksia ei ole.
– Järkeä käyttäen ei pitäisi olla mitään ongelmia hautajaisten ja muistotilaisuuksien järjestämisessä.