Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Analyysi: Turkin ulkoministeri lähti Washingtonista tyhjin käsin – Suomen Nato-jäsenyys ei nytkähtänyt eteenpäin

Bidenin hallinto teki Turkille selväksi, että Suomen ja Ruotsin ratifioiminen helpottaisi amerikkalaishävittäjien ostamista, Nato-erikoistoimittaja Mika Hentunen kirjoittaa.

Yhdysvallat ja Turkki eivät päässeet sopuun hävittäjäkaupoista.
  • Mika Hentunen

WASHINGTON Yhdysvaltain liittolaismaiden, myös Suomen, ulkoministerit käyvät Washingtonissa useamman kerran vuodessa.

Turkki on poikkeus. Mevlüt Çavuşoğlu vieraili keskiviikkona Washingtonissa ensimmäistä kertaa ulkoministerinä Joe Bidenin kaudella. Hän sai odottaa kutsua kaksi vuotta.

Tämä kertoo paljon kahden suuren Nato-maan suhteista.

Çavuşoğlun ja Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin tapaaminen oli lyhyt. Ministerit eivät paljastaneet tapaamisen jälkeen, mistä he suljetun oven takana tarkkaan ottaen keskustelivat – tai mistä mahdollisesti sopivat.

Keskeiset kysymykset jäivät vaille vastauksia.

Turkki haluaa ostaa Yhdysvalloista 40 F-16 -hävittäjää. Bidenin hallinto on hakenut kongressilta hyväksyntää noin 20 miljardin euron kaupalle.

Se on yli kaksi kertaa suurempi kuin Suomen F-35 -hävittäjäkauppa ja toisi Yhdysvaltoihin Bidenin lupaamia huipputeknologian työpaikkoja.

Kongressin hyväksynnästä ei tapaamisen jälkeen ollut tietoakaan.

Yhdysvallat poisti Turkin F-35-ohjelmastaan vuonna 2019, kun Turkki osti Venäjältä S 400-ohjuspuolustusjärjestelmän. Yhdysvallat on myös vaatinut Turkilta takeita siitä, ettei se käytä amerikkalaisia aseita kurdeja vastaan.

Kongressissa on periaatteellista vastustusta myydä Turkille mitään. Vastustajat ovat vähemmistössä, mutta heidän joukossaan on ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Bob Menendezin kaltaisia vaikutusvaltaisia poliitikkoja.

– Turkin toistuvat hyökkäykset Syyrian kurdiliittolaisiamme vastaan, jatkuva veljeily Venäjän kanssa sekä Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden pitkittäminen ovat vakavia huolenaiheita. Kuten jo aiemmin olen sanonut, Turkin on F-16 -hävittäjiä saadakseen annettava vakuudet siitä, että nämä huolenaiheet poistuvat, demokraattisenaattori Chris Van Hollen sanoi tiedotteessaan.

Çavuşoğlu sanoi turkkilaiselle medialle, ettei Turkki hyväksy painostusta hävittäjäkauppojen yhteydessä.

Hän kuitenkin myönsi Blinkenin antaneen ymmärtää, että Turkki ”helpottaisi kauppojen syntymistä” ratifioimalla Suomen ja Ruotsin Naton jäseniksi.

Çavuşoğlu palaa ensimmäiseltä vierailultaan Washingtonissa tyhjin käsin. Hävittäjäkaupoista ei saatu varmuutta eivätkä isännät vaikuttaneet erityisen kiinnostuneelta Turkin terrorismihuolista.

Sen sijaan he ilmeisesti läksyttivät turkkilaisia veljeilystä Venäjän kanssa.

Tämä tarkoittanee suomeksi sanottuna sitä, että Suomen Nato-jäsenyys ei nytkähtänyt ainakaan eteenpäin.

Korjattu 19.1. klo 17.15: Çavuşoğlu vieraili USA:ssa nyt ensimmäistä kertaa Bidenin presidenttikaudella ja joutui odottamaan kutsua kaksi vuotta. Aiemmin jutussa luki, että hän ei ole vieraillut USA:ssa kahdeksaan vuoteen.