Eläkelaitosten tekemiin työeläkepäätöksiin voi hakea muutosta muutoksenhakulautakunnasta. Viime vuonna näitä tapauksia käsiteltiin noin 4 200. Hakemuksista kahdeksan prosenttia hyväksyttiin ja loput hylättiin.
Yksi muutoksenhakulautakunnan toimintaan pettynyt on entinen huippu-urheilija Minna Aalto.
Turkulainen Aalto edusti Suomea purjelautailijana mm. Atlantan ja Sydneyn olympialaisissa. Hän toimi myöhemmin purjelautailija Tuuli Petäjän ja purjehtija Tuula Tenkasen valmentajana.
– Olin unelma-ammatissa, ensin urheilijana ja sitten valmentajana, kunnes alkuvuodesta 2011 sairastuin yllättäen laajaan aivoinfarktiin ja toispuoleiseen halvaukseen.
Hyväkuntoisen urheilijan kuntoutuminen alkoi hyvin, mutta aivoverenkiertohäiriön aiheuttama epilepsiakohtaus heikensi jaksamista.
Minna Aalto oli tuolloin 45-vuotias ja sairauseläke tuntui sinnikkäälle puurtajalle mahdottamalta ajatukselta.
Hän halusi opiskella.
Opintojen aloittaminen Jyväskylän yliopistossa herätti Aallon kuitenkin siihen, että hän ei jaksa samalla tavalla kuin ennen. Tehoa riitti vain kahdeksi tunniksi päivässä.
– Oloa voisi verrata kännykkään, joka toimii muuten, mutta akku on finaalissa.
Minna Aalto aloitti asiantuntijan neuvosta yrityksen päästä eläkkeelle. Vuonna 2012 alkaneessa prosessissa ovat olleet apuna ystävät ja Aivoliiton juristi.
Ensin vakuutusyhtiö Varma hylkäsi työkyvyttömyyseläkehakemuksen. Asia eteni työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan, mutta siitä ei ollut hyötyä.
Valituksen jälkeen Vakuutusoikeus myönsi Aallolle loppuvuonna 2016 osatyökyvyttömyyseläkkeen.
– Summa on pieni, sillä parhaat vuodet menivät urheilussa, ja siitä ei eläkettä kertynyt, Aalto harmittelee.
Opiskelua, osa-aikatyötä ja sitten akku loppui
Minna Aalto sinnitteli liikunnan yhteiskuntatieteiden opinnot Jyväskylässä loppuun vuonna 2016. Toimeentulon takia oli jotakin keksittävä.
– Päätin hakea osa-aikaista työtä, vaikka en tuntenut itseäni edes osatyökykyiseksi.
Osa-aikaista työtä järjestyi seuraavana vuonna Turun Vasaramäen urheiluyläkoulun koordinoinnin tukitehtävissä. Kymmentuntinen työviikko vielä meni, mutta työajan piteneminen alkoi kuormittaa liikaa. Työsuhde päättyi heinäkuussa 2020.
Aallon viimeiseksi osa-aikaiseksi työpaikaksi jäi Naantalin Purjehdusseuran kehittämispäällikön vuoden pesti. Se loppui lokakuun viimeinen päivä vuonna 2021. Silloin myös Minna Aalto oli loppu.
– En palautunut lainkaan ja aloin kärsiä voimakkaista ahdistus- ja masennusoireista. Päätin hakea uudestaan täyttä työkyvyttömyyseläkettä.
Vakuutusyhtiö hylkäsi uuden eläkehakemuksen, eikä päätös muuttunut muutoksenhakulautakunnassa.
Minna Aallon asiaa käsitellään seuraavaksi vakuutusoikeudessa.
Päätökset tehdään tutkimatta potilasta
Eläkepäätösten oikaisumekanismia on jo vuosia kritisoitu siitä, että hoitavien lääkäreiden toteama työkyvytön voi vakuutuslääkärin arvioimana olla työkykyinen. Päätökset tehdään papereita ja sanamuotoja tulkitsemalla – kohtaamatta potilasta.
Vuonna 2021 eduskunta hyväksyi uuden lain, jonka tarkoituksena on lisätä työeläkeratkaisujen ja vakuutuslääkäreiden tekemien päätösten selkeyttä ja avoimuutta.
Turun yliopiston neurotraumatologian professori Olli Tenovuo toteaa lakimuutoksen olleen pelkästään kosmeettinen. Järjestelmä pysyi entisellään.
– Hoitavien tahojen tai potilaiden näkökulmasta mitään oleellista muutosta ei tapahtunut.
Ongelmana on eläkelain tulkinta, jossa työkyvyttömyyden edellytyksenä on diagnoosi riittävän vakavasta viasta, vammasta tai sairaudesta.
– Henkilön toimintakyvyllä ei ole loppujen lopuksi mitään merkitystä, Tenovuo sanoo.
Tenovuon mielestä hoitava taho ei voi olla yksin päättämässä henkilön taloudellisista etuuksista. Tarvitaan joku muu riippumaton arvioija. Hän nostaa esimerkiksi kuntoutustutkimuspoliklinikat, joissa tehdään jäljellä olevan työkyvyn arviointeja moniammatillisesti.
Useimmissa keskussairaaloissa on kuntoutustutkimuspoliklinikka.
Aivoperäinen väsymys vie työkyvyn
Aivomuutoksista johtuva jatkuva väsymys on hankala oireyhtymä, koska se ei näy ulospäin.
Professori Olli Tenovuon ominta alaa on aivovammojen diagnostiikka, hoito ja kuntoutus. Vamman tai sairauden aiheuttama aivojen hermoverkon vaurio kuluttaa usein tavallista enemmän energiaa yksistään arkiasioiden hoitamisessa.
Krooninen väsymys invalidisoi. Tenovuon mukaan siitä kärsivät eivät usein selviydy edes osa-aikaisesta työstä.
– Työkokeiluissa on nähty, että terveydentila heikkenee, ja palautuminen voi viedä viikkoja tai kuukausia.
Voit keskustella aiheesta 22.1. kello 23:een asti.