Turkki saattaa suostua hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet, jos Yhdysvallat myy Turkille 40 uutta F-16-hävittäjää ja modernisointipaketteja sen nykyiselle F-16-kalustolle.
Näin on uumoiltu sen jälkeen, kun sanomalehti The Wall Street Journal kertoi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin aikovan asettaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymisen Turkille hävittäjäkaupan ehdoksi.
Kuulostaa kätevältä noin 20 miljardin dollarin kaupalta: Yhdysvallat saa myytyä aseita, Turkki saa hävittäjänsä ja kaksi pientä maata pääsevät sotilasliittoon.
Kauppaa häiritsee kuitenkin jääräpäinen senaattori, eikä kuka tahansa senaattori, vaan Yhdysvaltain senaatin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Bob Menendez.
Hän on sitä mieltä, että Turkki presidentti Recep Tayyip Erdoğanin johdolla ei ole enää demokratiaan ja ihmisoikeuksiin sitoutunut valtio eikä Yhdysvaltojen sovi myydä Turkille aseita.
Teksti hänen suustaan toista Nato-liittolaista kohtaan on poikkeuksellisen kovaa.
– Presidentti Erdoğan horjuttaa kansainvälistä oikeutta, polkee ihmisoikeuksia ja demokraattisia normeja sekä toimii hälyttävästi sekä Turkin sisällä että Naton naapuriliittolaisia vastaan.
Menendez sanoi näin viime viikolla, kun huhut hävittäjäkaupan etenemisestä kongressiin levisivät.
– Vastustan ankarasti Bidenin hallinnon esittämää uusien F-16-hävittäjien myymistä Turkille, Menendez linjasi.
– En hyväksy tätä kauppaa ennen kuin Erdoğan lopettaa uhkailunsa, parantaa kotimaansa ihmisoikeustilannetta – mukaan lukien vapauttamalla toimittajia ja poliittisen opposition toimijoita – ja alkaa toimia kuten luotettavan liittolaisen pitäisi.
Menendezin raivoisa ulostulo ei tullut yllätyksenä. Hän oli viimeksi joulukuussa kertonut Valkoiselle talolle aikovansa pysäyttää Turkin hävittäjäkaupat.
Millainen mies tämä Menendez on? Onko Suomen Nato-jäsenyyden edessä taas uusi este?
Kovapäinen senaattori häiritsee asekauppoja
Bob Menendez, 69, on Washingtonissa pitkän linjan demokraattipoliitikko.
Menendez on edustanut New Jerseyn osavaltiota senaattorina vuodesta 2006 lähtien. Tätä ennen hän toimi kongressin edustajainhuoneen puolella kongressiedustajana vuodet 1993–2006.
Senaatissa Menendez on keskittynyt ulkopolitiikkaan. Hän on johtanut demokraatteja senaatin ulkoasiainvaliokunnassa vuodesta 2013 lähtien.
Tällä hetkellä hän toimii koko valiokunnan puheenjohtajana, sillä senaatin enemmistö on demokraattien hallussa.
Valiokunnassa Menendez on niittänyt mainetta senaattorina, joka pistää vastaan sekä republikaani- että demokraattipresidenteille.
Yhdysvalloissa suuret asekaupat kulkevat presidentiltä kongressin vahvistettavaksi, joten Menendezillä on senaatin korkeimpana ulkopoliittisten asioiden edustajana merkittävästi valtaa.
Tavanomaisesti asekauppa etenee niin, että ulkoministeriö pyytää kaupalle virallisesti kongressin lupaa ennen kaupan viimeistelyä. Kongressi saa käsitellä asiaa ja voi halutessaan äänestää kauppojen perumisen puolesta.
Valiokunnan puheenjohtajalla on myös mahdollisuus pysäyttää asian käsittely kongressissa ja pistää kaupan eteneminen jäihin.
Näin tapahtui viimeksi vuonna 2019, kun silloinen presidentti Donald Trump halusi myydä aseita Saudi-Arabiaan.
Saudi-Arabian ihmisoikeusrikkomusten – erityisesti toimittaja Jamal Khashoggin surmaamisen – vuoksi ulkoasiainvaliokunta pysäytti Trumpin kauppojen etenemisen kokonaan.
Trump vei tuolloin kuitenkin kaupat väkisin maaliin julistamalla hätätilan vedoten Iranin tuottamaan uhkaan.
Hätätila-asetuksen avulla presidentti voi ohittaa kongressin käsittelyn. Tällöin kongressi voi estää asekaupat ainoastaan kahden kolmasosan äänienemmistöllä molemmissa saleissa, sillä näin suurta enemmistöä presidentti ei pysty omalla veto-oikeudellaan kumoamaan.
Saudi-Arabian kauppojen yhteydessä näin suurta enemmistöä ei löytynyt, joten kaupat etenivät.
Pitkän linjan Turkki-kriitikko
Menendez on kritisoinut pitkään Turkkia ja sen vuosien saatossa autoritäärisemmäksi käynyttä presidentti Erdoğania.
Jo vuonna 2019 Menendez piti senaatin lattialla pitkän puheen, jossa hän vaati Yhdysvaltoja ”kalibroimaan uudelleen” suhteensa Erdoğanin Turkkiin.
– Erdoğanin johtamaa Turkkia ei pidä eikä voida pitää liittolaisena, Menendez puhui tuolloin.
Sittemmin Menendez on keskittynyt pysäyttämään Yhdysvaltain aseviennin Turkkiin. Yhdessä kolmen kongressiliittolaisen kanssa hän esti vuosien 2018–2020 aikana kaikki suuret asekaupat Turkille.
F-16-kauppoja Menendez on vastustanut siitä lähtien, kun Turkki teki virallisen ostopyynnön hävittäjistä lokakuussa 2021.
Viime joulukuussa pitämässään puheessa Menendezin lista syistä hylätä kaupat oli pitkä: Turkin hävittäjien rutiininomainen Kreikan ilmatilan loukkaaminen, Erdoğanin uhkaus hyökätä ohjuksilla Ateenaan, Turkin lähentyneet suhteet Venäjään ja Iraniin, Turkin hyökkäykset kurdien kimppuun Syyriassa, Kyproksen miehitys...
– Kollegoilleni täällä senaatissa: älkää pelätkö puolustaa amerikkalaisia arvoja Erdoğanin aggression edessä. Kansainväliselle yhteisölle: älkää epäröikö asettaa Turkkia vastuuseen kansainvälisen oikeuden rikkomisesta. Niille turkkilaisille, jotka toivovat vapaata ja demokraattista tulevaisuutta: älkää antako periksi, Menendez puhui.
Turkki vaatii Bidenia lopettamaan Menendezin myötäilyn
Turkin presidentti Erdoğan toivoi marraskuussa, että republikaanit voittaisivat Yhdysvaltain välivaaleissa senaatin enemmistön. Hän arvioi, että republikaanien johtaman senaatin avulla hävittäjäkaupan viimeistely olisi ”huomattavasti helpompaa”.
Demokraatit säilyttivät vaaleissa kuitenkin enemmistönsä, joten Menendez pysyy todennäköisesti ainakin seuraavat kaksi vuotta ulkoasiainvaliokunnan johdossa.
Se näkyi tällä viikolla, kun Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu vieraili Washingtonissa vaatimassa Bidenin hallintoa pistämään Menendezin kuriin.
– Tämä ongelma saadaan ratkaistua, jos [Bidenin] hallinto ottaa vahvan kannan kauppaa kongressissa jumittavia edustajia – kuten Menendeziä – ja muita vähemmän äänekkäitä edustajia vastaan, Çavuşoğlu puhui.
Çavuşoğlu vaati lisäksi Bidenia lopettamaan Menendezille ”kumartamisen”.
Menendez kannattaa vankasti Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon, ja hän on kuvaillut molempia maita ”ihanteellisiksi” Naton jäseniksi.
Menendez ei ole kuitenkaan missään vaiheessa kertonut suostuvansa vaihtokauppaan, jossa F-16-kaupat hyväksyttäisiin vastineeksi Turkin lupauksesta ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.
Päinvastoin, viime kesäkuussa Menendez varoitti, että Turkki yrittää saada jotain myös Yhdysvalloilta, jos maa sekaantuu mukaan Suomen, Ruotsin ja Turkin neuvotteluihin. Sitä Menendez ei toivonut tapahtuvan.
Kaupat voivat olla jumissa pitkään
Sanomalehti Politicon mukaan Valkoinen talo on keskustellut kongressin kanssa F-16-kaupoista epävirallisesti viimeksi viime viikolla, mutta virallisen kauppapyynnön lähettämisen aikataulusta ei ole päätöstä.
The Wall Street Journalin tietojen mukaan kongressiin aikanaan lähetettävässä ilmoituksessa tulee olemaan kirjattuna Turkilta vaadittava ehto Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymisestä. Lisäksi kongressia suostutellaan hyväksymään kauppa paketoimalla samaan kauppaan ainakin 30 uudemman F-35-hävittäjän myyminen Kreikalle.
Menendez kannattaa hävittäjäkauppoja Kreikkaan, mutta hänen vastustuksensa Turkin kauppoja kohtaan ei ole laantunut, kertoo sanomalehti The New York Times.
Presidentti Bidenille tilanne on poliittisesti kiusallinen, sillä Menendez on demokraatti ja puheenjohtaja samassa valiokunnassa, jossa Biden itse toimi demokraattien johtajana vuodet 1997–2009.
Senaattorina 36 vuoden ajan (1973–2009) toiminut Biden on halunnut korostaa Valkoisen talon ja kongressin yhteistyössä tehtävää päätöksentekoa, joten hänelle Trumpin tapaan kongressin hyväksynnän ohittaminen olisi epäluontevaa.
Uutistoimisto Reuters kertoikin korkean tason virkamieslähteeseen viitaten torstaina, että Biden tuskin edistää F-16-hävittäjäkauppaa Turkille niin kauan kuin Menendez jatkaa kaupan vastustamista.
Menendezin puheiden perusteella kaupat eivät ole vielä lähellä.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 22.1 kello 23.00 asti.
Lue myös:
Yhdysvaltojen ulkoministeri Blinken: Suomen ja Ruotsin on aika päästä liittymään Naton jäseniksi