Varsinais-Suomessa kolmea elokuvateatteria pyörittävä Henry Erkkilä hurahti elokuviin jo pikkupoikana Ruotsissa 1980-luvulla.
Isällä oli matkakäyttöön tarkoitettu 35 mm elokuvaprojektori, jolla käytiin näyttämässä suomalaisia elokuvia suomalaisille Göteborgin seudulla.
– Jaettiin rappukäytäviin Uuno Turhapuro -elokuvien mainoksia, jos ovessa oli suomalainen nimi, Erkkilä naureskelee.
Perheen muuttaessa takaisin Suomeen elokuvia alettiin näyttää matkakoneella Turun ympäristössä.
Lopulta tuli aika aloittaa elokuvien esittäminen omasta elokuvateatterista käsin Laitilassa vuonna 2011.
Nykyään kaarinalaisella perheyrityksellä Cinemahousella, on kolme elokuvateatteria: Laitilan Kino, Turun Diana ja Kino Piispanristi Kaarinassa.
Missään niissä ei näytetä mainoksia ennen elokuvan alkua. Toimitusjohtaja Henry Erkkilän mukaan kyse on rakkaudesta elokuvaan.
– Koemme, että elokuvanautinto on asiakkaalle isompi, jos siinä ei ole mainoksia.
Ei mainoksille
Sisarukset Kati Strömmer ja Tiina Kanerva eivät pidä mainoksista.
– Mainokset pilaavat elokuvan, Strömmer sanoo.
Kanerva sanoo valitsevansa mieluiten teatterin, jossa ei mainoksia esitetä.
– Minusta on puuduttavaa käyttää elokuva-ajasta 15 minuuttia mainoksiin.
Myös Markku Nurmi sanoo käyvänsä paljon Kino Piispanristissä juuri sen takia, ettei tarvitse tuhlata aikaa mainosten katseluun.
– Nimenomaan, tämähän lyhentää katseluaikaa huomattavasti.
Kulttuuria ja bisnestä
Cinemahouse on Suomen neljänneksi suurin elokuvateatteriketju. Henry Erkkilän mukaan Cinemahousessa ei ole koskaan edes harkittu mainosten esittämistä.
– Meillä on aina ollut tässä elokuvatoiminnassa puolet kulttuuritoimintaa ja puolet bisnestä. Mainokset ovat jääneet pois, kun ei ole menty niin bisnesajattelu edellä.
Cinemahousen tavoite tälle vuodelle on satatuhatta katsojaa. Se on vain murto-osa Suomen vajaasta kuudesta miljoonasta katsojasta.
Vaikka mainostuloissa olisi oma etunsa, kokee Henry Erkkilä mainosten puuttumisen kilpailueduksi.
– Ennen elokuvaa esitettävät mainokset ovat usein aika pitkiä, ja asiakaspalautteen mukaan ne ärsyttävät ihmisiä.
Teatterit päättävät itse mainoksista
Suomen elokuvateattereiden liiton toiminnanjohtaja Tero Koistinen sanoo, että liitossa ei mainonnasta juuri keskustella. Se on jokaisen teatterin oma asia.
Asiakkailta ei erityisemmin tule suoraa palautetta, mutta heidän käytökseensä mainokset vaikuttavat.
– Somessa käydään keskustelua, että niistä ei pidetä. Ja esimerkiksi Helsingissä jonkin verran katsojat tulevat näytökseen myöhässä, kun on mainoksia.
Suomessa on 184 elokuvateatteria 131:llä paikkakunnalla. Mainoksia näytetään ennen elokuvia 34 teatterissa, kuten Finnkinossa ja Bio Rexissä. Niissä käy valtaosa Suomen elokuvayleisöstä. Finnkino Median mukaan mainokset tavoittavat 85 prosenttia kaikista elokuvissa kävijöistä.
Elokuvateatterimainonnasta Suomessa vastaa Finnkino Media. Yrityksen Head of Sales Mika Wickström sanoo, että näytöksiin myöhässä tulevat katsojat edustavat vain pientä joukkoa.
– Meidän tutkimustemme mukaan 91 prosenttia tulee silloin, kun näytös alkaa.
Wickströmin mukaan mainoksista tulee Finnkinolle palautetta varsin vähän.
– Ja palautteet koskevat harvoin mainontaa yleensä, vaan kyse on yksittäisestä mainoksesta.
Valituksia ja palautetta vähän
Kilpailu- ja kuluttajavirastoon (KKV) on viimeisten vuosien aikana tullut elokuvateattereiden mainonnasta vain kymmenkunta valitusta.
Useimmiten ne ovat koskeneet sitä, että elokuva ei ala ilmoitettuna aikana.
”Kun käy elokuvissa, niin on merkitty, että elokuva alkaa tiettynä aikana, mutta ei elokuva ala silloin, vaan silloin tulee mainoksia ensin.” (5.10.2017)
”Mielestäni meidän pitäisi Suomessakin siirtyä käytäntöön, että mainokset esitetään ennen elokuvan virallista ilmoitettua aloittamisaikaa. (24.7.2017)
Sähköisen viestinnän palveluista annettu laki säätelee tarkasti televisiomainontaa. Elokuvateattereissa esitettäviin mainoksiin laki sen sijaan ei puutu.
Teatterit saavat päättää itse esimerkiksi sen, kuinka pitkiä mainosspotit ovat.
– Käytännössä kyllä. Tämä laki ei sääntele sitä, vahvistaa liikenne- ja viestintäviraston lakimies Eliisa Reenpää.
Finnkino Median Mika Wickström kertoo, että mainoksia esitetään korkeintaan 11 minuuttia. Jos ei halua katsoa mainoksia, elokuviin voi tulla myöhemmin kuin ilmoitettu näytösaika.
– Ihmiset saavat tulla leffaan silloin, kun itse parhaaksi näkevät. Ei se meidän elokuvatoimintaamme haittaa.
Wicktröm ei lämpene ajatukselle, että elokuvateatterit ilmoittaisivat elokuvan alkamisajan. Hänen mukaansa tämä on mahdotonta.
– Siinä vaiheessa, kun ohjelmisto lyödään lukkoon, emme vielä tiedä, paljonko mainoksia on tulossa.
Hiipien pimeään saliin
Turkulainen Heljä Vuola tulisi paikalle vasta mainosten jälkeen, jos tietäisi, milloin elokuva alkaa.
– Minusta on ihan kamalaa, että ihmisten on pakko katsoa niitä mainoksia.
Samaa mieltä on lietolainen Heli Kelloniemi.
– Mainokset menevät ohi. Tänäänkin selasin puhelinta koko ajan. Kävi mielessä, että voisi tulla elokuviin vartin myöhemmin.
Turkulainen Tiina Kankare on jo pitkään toteuttanut elokuvissa myöhästymistaktiikkaa.
– Jos menen Finnkinon elokuviin, menen sinne 10–15 minuuttia myöhässä. Hieman pimeässä hiivin saliin, että pääsen aloittamaan elokuvan suoraan.
Voit keskustella aiheesta 27.1. kello 23:een asti.