Ylen jutussa useat graffitimaalarit kertoivat nimettömänä kohtaamisistaan vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kanssa.
Eräs graffitimaalari kertoi Ylelle tilanteesta, jossa järjestyksenvalvoja oli sanonut ottavansa hänestä mugshotin, siis kasvokuvan, kiinnioton yhteydessä, vaikka poliisi oli jo paikalla. Hän ei ollut ainoa haastateltava, joka kertoi väkisin kuvaamisesta.
Vartijat ja järjestyksenvalvojat voivat kuvata kiinniotettuja myöhempää tunnistamista varten, jos poliisi ei pääse paikalle tai jos kiinniotetulla ei ole henkkareita mukanaan, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kari Siivo sanoo.
– Jos henkilöllisyys halutaan varmistaa ja ottaa tuntomerkit, mutta kiinniotettavan henkilöllisyys on epäselvää, eikä poliisi ole paikalla. Silloin kuvaaminen voi tulla kyseeseen, Siivo selventää.
Kuvaa ei saa käyttää mihinkään laittomasti, ja se pitää hävittää sen jälkeen, kun tiedot kiinniottotapahtumasta on toimitettu poliisille, hän jatkaa.
Moni graffitimaalari uskoo, että graffitimaalareista pidetään laitonta henkilörekisteriä, jonka avulla pyritään selvittämään, minkä niminen ja näköinen henkilö maalaa mitäkin.
Asia ei ole uusi. Kymmenen vuotta sitten poliisi tutki väitteitä VR:n ja tuolloisen vartiointiyrityksen laittomasta rekisteristä, mutta ei löytänyt todisteita. Kuvia ei edelleenkään saa säilyttää turhan päiten, Kari Siivo sanoo.
– Ei vartiointiliike saa säilyttää kuvia missään. Kuvat tulee luovuttaa poliisille, kun varmistetaan kiinniotetun henkilöllisyys.
Vartija tai järjestyksenvalvoja voi olla kaksoisroolissa
Usein graffitimaalari jää kiinni nimenomaan vartijoille tai järjestyksenvalvojille – ei poliisille. Ylen juttuun haastatellut graffitimaalarit kertoivat tilanteista, joissa heitä epäiltiin järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta.
Omien sanojensa mukaan he eivät vastustaneet kiinniottoa.
Tilanne voi olla siis se, että yksi vartija tekee sekä kiinnioton että toimii poliisitutkinnassa todistajana, kun graffitimaalaria epäillään vahingonteosta ja järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta.
– Nämä ovat näytöllisesti haastavia, kun on sana sanaa vastaan. Silloin syyttäjä voi tehdä syyttämättäjättämispäätöksen, jos näyttöä ei ole saatavissa, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Kari Siivo sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 25.1. klo 23:een saakka.