Helsingin yliopiston aerosolifysiikkalaboratorion mittauksissa selvisi, että aina desinfiointiin käytettävien UV-lamppujen syttyessä kaasujen ja pienhiukkasten pitoisuudet nousivat huomattavasti.
Pienhiukkaspitoisuudet palasivat alkuperäiselle tasolla vasta noin 30–40 minuutin kuluttua.
UVGI-metodilla (englanniksi ultraviolet germicidal irradiation) sisätilojen puhdistaminen on tutkitusti tehokas tapa deaktivoida taudinaiheuttajia.
Bakteereja ja viruksia deaktivoidaan altistamalla ne UV-säteilylle korkeaenergeettisten lamppujen avulla.
Viime aikoina esimerkiksi sairaalat ovat lisänneet niin sanottujen UVGI-puhdistusrobottien käyttöä.
Puhdistusmetodilla voi kuitenkin olla haittoja, joka johtuu sisäilman heikkenemisestä. Ihmisille voi siis koitua epäsuoria haittavaikutuksia.
– Toteutimme tietääksemme ensimmäisen kokeellisen tutkimuksen, jossa UVGI-laitteen vaikutuksia tutkitaan sisäilman ilmanlaadun kannalta, sanoo väitöskirjatutkija Frans Graeffe Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskus Inarista tiedotteessa.
On mahdollista, että UVGI-puhdistusrobotit aiheuttavat käyttäessään UV-säteilyä sisätiloissa samankaltaisia reaktioita kuin aurinko.
Säteilyn aiheuttamat reaktiot voivat muodostaa erinäisiä kaasuja ja pienhiukkasia, jotka hengitettynä ovat haitallisia terveydelle. Korkeat pienhiukkaspitoisuudet on yhdistetty moniin sairauksiin, kuten hengityselinsairauksiin.
– Huoneen puhdistuksen jälkeen olisi parempi odottaa jonkin aikaa ennen sinne menemistä, tai sitten huoneeseen menevä henkilö voisi suojautua esimerkiksi tarpeeksi tehokkaalla hengityssuojaimella, Graeffe sanoo.
Koska UV-lamppujen aiheuttamien kaasujen ja pienhiukkasten muodostumismekanismit ovat monimutkaisia, tuloksista ei voi suoraan käyttää johtopäätöksiä eri ympäristöistä.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 27. tammikuuta kello 23:een asti.