Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Ähtäri tarvitsee 10 miljoonaa pandojen pitämiseen Suomessa – ministeriön kritiikki yllätti, pohjalaisministerit eivät kommentoi

Eläinpuisto tarvitsee jopa 10 miljoonaa, jotta pandat voidaan pitää Suomessa. Niistä luopuminen vaikeuttaisi suomalaisten toimintaa Kiinassa, pelkää Ähtärin kaupunginjohtaja.

Ähtärin eläinpuiston pandarahoituksessa on riittänyt tällä viikolla käänteitä; viiden miljoonan tuki vaihtui kolmeksi ja lopulta nollaksi euroksi. Kysyimme Ähtärissä keskiviikkona iltapäivällä, mitä mieltä pandojen rahoituksesta ollaan.
  • Matti Rinnekangas

Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki ei purematta niele maa- ja metsätalousministeriöstä saatua kritiikkiä pandojen laiskasta markkinoinnista.

Ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio sanoi keskiviikkona ministeriön tiedotustilaisuudessa, että Ähtärin kaupunki ja eläinpuisto eivät ole markkinoineet läheskään riittävästi eläinpuistoa ja pandoja.

Pienimäki vastaa diplomaattisesti kysymykseen, miltä Husu-Kallion kritiikki pandamarkkinointia kohtaan tuntui.

– Sanotaanko nyt näin ihan rakentavasti, että olin kyllä hivenen yllättynyt kansliapäällikön kommentista.

Yllättyneisyyden taustalla on se, että Pienimäki kertoo aiemmissa keskusteluissa sopineensa Husu-Kallion kanssa, etteivät he julkisesti kritisoi toistensa tekemisiä.

Pienimäen mukaan kaupungissa on valjastettu kaikki tarmo ja osaaminen markkinointiin.

Hän myöntää, että kommentti ei tuntunut mukavalta.

Toisaalta Pienimäki sanoo ymmärtävänsä, että kun nopeassa tilanteessa halutaan jotain sanoa, saattaa sanoa myös jotain sellaista, mitä ei oikeasta täysin tarkoitakaan.

Pienimäkeä harmittaa myös se, että keskiviikkona tuli julkisuuteen tieto eläinpuiston pandoista johtuvista velkarästeistä Kiinaan. Sellaisten tietojen pitäisi kaupunginjohtajan mukaan olla vain yhtiön tiedossa, eikä hän halua kommentoida lainojen suuruutta.

Lisää: Pandat jäivät sittenkin ilman miljooniaan ja ne saatetaan jopa palauttaa Kiinaan – ministeriö kritisoi rajusti Ähtäriä

Pohjalaisministerit kieltäytyivät kommentoimasta

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) kertoi keskiviikkona Twitterissä, että Ähtärin pandojen viiden miljoonan euron rahoitus vedetään pois.

Kaupunginjohtaja Pienimäellä on arvaus, mistä peruminen johtuu.

– Luulen, että yleinen julkinen paine sen sai aikaiseksi, Pienimäki sanoo.

Torstaina Kurvinen vastasi haastattelupyyntöön tekstiviestitse, ettei hän kommentoi asiaa enempää.

Toinen keskustalainen pohjalaisministeri, puolustusministerinä toimiva Mikko Savola vastasi tekstiviestitse, ettei hänelläkään ole kommentoitavaa asiasta. Savola kehotti kääntymään Kurvisen ja Pienimäen puoleen.

Savola on Ähtärin kaupunginvaltuutettu ja toimi eläinpuiston hallituksen puheenjohtajana silloin, kun pandoja hankittiin.

Kurviselta ja Savolalta oli tarkoitus kysyä, että mitä se merkitsisi Suomelle, Ähtärille ja eläinpuistolle, jos pandoista luovuttaisiin. Sellaisesta skenaariosta kaupunginjohtaja Pienimäki on huolissaan.

– Olen nähnyt tämän prosessin aikana, mikä merkitys pandoilla on diplomatialle sekä Suomen ja Kiinan välisille suhteille.

Pandojen palauttaminen saattaisi Pienimäen mukaan vaikuttaa negatiivisesti suomalaisten yritysten toimintaan Kiinan kauppamarkkinoilla.

Pandatalon sisäänkäynti Ähtärin eläinpuistossa
Ähtärissä rakennettiin pandoille noin 2500 neliön pandatalo miljoonilla euroilla. Harjannostajaisia vietettiin 2017. Kuva: Antti Kettumäki / Yle

Rahaa tarvittaisiin 9-10 miljoonaa euroa

Ähtärin kaupungille pandoista luopuminen merkitsisi kaupunginjohtaja sitä, että eläinpuisto pääsisi talouden tervehdyttämisen kautta kuromaan kiinni vuosien aikana syntynyttä takamatkaa.

Koronaa Pienimäki ei kuitenkaan miinusluvuista syytä.

– Ennemminkin Ukrainan sota ja sen jäljiltä tulleet kustannustennousut ovat olleet paljon vaikuttavampaa.

Kaupunki joutuisi myös miettimään uusiksi matkailun kehittämisstrategiaansa, jos pandat vietäisiin pois Ähtäristä.

– Oli pandoja tai ei, matkailu on meille edelleen erittäin merkittävää, Pienimäki sanoo.

Pandoista aiheutuvat kulut ovat vuodessa noin 1,5 miljoonaa euroa. Eläinpuisto on saanut katettua siitä itse noin 600 000 euroa, joten vajetta tulee vuodessa 900 000 euroa.

Mikäli pandasopimuksesta pidetään kiinni eli pandat ovat Ähtärissä vielä kymmenen vuotta, yhtiö tarvitsee 9-10 miljoonaa euroa rahaa.

Pienimäen mukaan pandatoiminnan säätiöittäminen helpottaisi tilannetta, sillä eläinpuisto ei yksin osakeyhtiönä pysty menoja kattamaan. Perutulla rahoituksella olisi toteutettu tuo säätiöittäminen.

Pienimäki kuvailee ongelmallista tilannetta: Suomessa Ähtärin eläinpuisto vastaa yksin pandoista aiheutuvista kuluista, mutta taloudellinen ja toiminnallinen hyöty jakautuu paljon laajemmalle.

– Mielestämme tämä asetelma ei ole ihan oikein.

Työryhmä tutkii kaikki vaihtoehdot

Pandojen kohtaloa selvittämään perustettava työryhmä tutkii kevään aikana kaikki vaihtoehdot.

Radio Suomen Päivä

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kertoo, että työryhmän tehtävä on selvittää, onko tukitapa sama kuin juuri pois vedetty esitys vai jotain muuta.

Mikäli valtio ei tue pandoja, Husu-Kallio näkee palauttamisen ainoana vaihtoehtona. Samaa sanoo myös Pienimäki. Palauttaminen ei myöskään ole ilmaista.

Voit keskustella aiheesta 27.1. kello 23:een saakka.