Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tuore raportti kertoo karua kieltä sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta Keski-Suomen hyvinvointialueella. Esimerkiksi terveyskeskuslääkärille ja erikoissairaanhoitoon pääsee Keski-Suomessa huonommin kuin maassa keskimäärin.
Koulukuraattorille pääsyyn ja vammaispalvelujen riittävyyteen Keski-Suomessa ollaan maan tyytymättömimpiä. Lähes kaksi kolmasosaa vammaispalveluja tarvinneista koki saaneensa palveluja riittämättömästi.
Lastensuojelulain velvoitteiden täyttämisessä määräajassa ei ole onnistuttu kaikilta osin. Kaikille lastensuojelun asiakkaana oleville lapsille ei ole esimerkiksi nimetty hänen asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää eikä asiakassuunnitelmia laadittu.
Myös nuoriso- ja aikuispsykiatria ovat ylikuormittuneet. Vanhusten asumispalveluissa on niin paha pula hoitajista, että asiakaspaikkoja on jätetty Keski-Suomessa täyttämättä.
Aikaa terveyskeskuslääkärille saa useimmiten odottaa yli viikon päähän
Suomessa kiireetöntä hoitoa tarvitsevista potilaista keskimäärin 44 prosenttia pääsee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan terveyskeskuslääkärille viikon kuluessa. Sen sijaan Keski-Suomessa viikon sisällä lääkäriin pääsee kiireettömissä tapauksissa vain runsas kolmasosa.
Hoitoonpääsyn tilanne on huono myös erikoissairaanhoidossa. Yli puoli vuotta erikoissairaanhoitoon odottaneita oli Keski-Suomessa viime vuoden elokuussa peräti viidenneksi eniten koko maassa.
Keski-Suomessa joutuu terveyskeskuslääkärille ja erikoissairaanhoitoon odottamaan muuta maata pidempään siitä huolimatta, että lääkäripula ei ole vaivannut terveyskeskuksia maakunnassa yhtä paljon kuin muualla maassa.
– Tilannetta selittää osin se, että Keski-Suomessa vastuu terveyspalveluiden järjestämisestä on ollut aiemmin hyvin hajautunut, sanoo THL:n arviointipäällikkö Jaana Leipälä.
Keski-Suomessa terveydenhuollon palveluita järjesti ennen hyvinvointialueen aloittamista 22 kuntaa ja yksi sairaanhoitopiiri. Tilanne on Keski-Suomen tavoin hajanainen myös esimerkiksi Pohjois-Savossa.
Lisäksi taustalla vaikuttaa pula henkilöstöstä, joka on vaikea koko maassa.
– Ongelma on syntynyt pitkän ajan kuluessa, minkä vuoksi myös sen ratkaiseminen vie aikaa, sanoo Jaana Leipälä.
Hyvinvointialueiden uuden organisaatiomallin odotetaan osaltaan helpottavan tilannetta.
– Toivomme, että potilasruuhkia voidaan hyvinvointialueilla vähentää muutaman vuoden kuluessa.