Tehotonta ja väärin kohdennettua. Näin talouspolitiikan arviointineuvosto luonnehtii osaa hallituksen viimevuotisista tukitoimista, kuten sähköveron väliaikaista alentamista ja ylimääräisiä lapsilisiä.
Vuosi 2022 oli kolmas peräkkäinen kriisivuosi. Alkuvuonna pandemia vielä rajoitti kokoontumista, mutta loppuvuonna ihmisiä huolestuttivat jo uudet murheet: Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, siitä seurannut energiakriisi ja kiihtynyt inflaatio.
Kotitalouksien kohonneiden kustannusten ja kaventuneen ostovoiman tukeminen olisi pitänyt olla kohdennettua, tuloihin perustuvaa ja kertaluonteista, ettei se voimista inflaatiota, neuvosto linjaa tänään keskiviikkona julkaistussa arviossaan.
Varsinkin kaikkein vakavimmin kärsineitä kotitalouksia pitää tukea, mutta kotitalouksien ostovoiman ja yritysten kannattavuuden laskua on mahdotonta korvata kokonaan, neuvosto arvioi.
Viidestä talouspolitiikan asiantuntijasta koostuva neuvosto arvioi Suomen talouspolitiikkaa vuosittain. Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua.
Sekä veronkorotuksia että menoleikkauksia
Neuvosto on, kuten aiemmissakin arvioissaan, huolestunut Suomen julkisen talouden alijäämästä.
Osa kriisien tuomista uusista menoista olisikin sen mukaan pitänyt rahoittaa leikkaamalla muita menoja tai korottamalla veroja.
Keinoja voisivat olla esimerkiksi kiinteistöverotuksen kiristäminen, joidenkin tuotteiden alemmasta arvonlisäverokannasta luopuminen ja listaamattomien yritysten osinkoverohuojennusten rajoittaminen, neuvosto listaa.
Huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen aloittavan hallituksen täytyykin esittää uskottava suunnitelma talouden vakauttamiseksi, raportissa vaaditaan.
Pitkäjänteinen sopeuttaminen pitäisi neuvoston mukaan aloittaa jo ensi vuonna, eikä lykätä sitä hallituskauden lopulle, sillä talousnäkymät pysyvät epävarmoina jonkin aikaa.
Sopeutustarve on neuvoston mukaan noin miljardista puoleentoista miljardiin vuosittain seuraavan kahden hallituskauden eli kahdeksan vuoden aikana.
Kokonaissumma on noin kymmenen miljardia, samaa luokkaa kuin valtiovarainministeriön viime vuoden lopulla arvioima sopeutustarve, sanoi neuvoston jäsen, professori Jukka Pirttilä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Sopeuttamiseen tarvitaan sekä menoleikkauksia että mahdollisia veronkorotuksia. Kuinka suuri osa sopeutuksesta tapahtuu menoja leikkaamalla, on poliitikkojen päätettävä, sanoi arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Jouko Vilmunen.
Veronalennuksille ei neuvoston mukaan ole juuri mahdollisuutta tulevina vuosina, koska julkinen sektori on alijäämäinen eli sen menot ovat suuremmat kuin tulot, Vilmunen sanoi.
Jos esimerkiksi ansiotuloveroa kevennetään, menoja pitäisi leikata saman verran, tai nostaa muita veroja, hän sanoi.
Jotain positiivistakin arviointineuvosto löysi: hallituksen asettama työllisyystavoite saavutettiin viime vuonna.
Se johtui kuitenkin neuvoston mukaan keskeisesti talouden suotuisasta kehityksestä ja vuonna 2017 tehdystä eläkeuudistuksesta, ei niinkään hallituksen työllisyystoimista.
Hallituksen omien työllisyystoimien vaikutukset voivatkin näkyä raportin mukaan vasta myöhemmin, sillä ne vaikuttavat hitaasti.
Tavoitteenkaan toteutuminen ei takaa myönteisiä vaikutuksia julkiseen talouteen, sillä iso osa työllisyyden kasvusta on tapahtunut osa-aikaisten työsuhteiden kautta, eikä se kasvata verotuloja yhtä paljon, Jouko Vilmunen sanoi.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan odotetaan konkreettisia toimenpiteitä
Suomella on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, mutta keinoista päästöjen vähentämiseksi ei ole päätetty, raportti arvioi.
Maataloudessa ei ole onnistuttu vähentämään kasvihuonekaasuja ja metsätalous ja maankäyttö ovat puolestaan vaikuttaneet hiilinielujen romahtamiseen, neuvosto listaa raportissaan.
Suomi tarvitseekin sen mukaan uskottavan suunnitteleman ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Yksi keino olisi vauhdittaa liikenteen sähköistymistä uudistamalla verotusta niin, että se kannustaisi päästöjen vähentämiseen.
Ilmastopolitiikassa tulisi arviointineuvoston mukaan huomioida myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tulonjakovaikutukset eli päästöjen kallistuminen.
Tehokkain tapa tukea pienituloisia kotitalouksia päästöjen kallistumiselta olisivat fossiilisten polttoaineiden käytöstä riippumattomat tulonsiirrot, neuvosto arvioi.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 2. helmikuuta kello 23 asti.