Luonnonvarakeskuksen selvitys Tenojoen lohenkalastuskiellon vaikutuksista kertoo hyvin, kuinka iso merkitys lohella on Utsjoella.
Maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen mukaan 46 prosenttia Utsjoen yrityksistä kertoi joutuneensa sopeuttaneensa toimintaansa.
Lohenkalastuskiellon myötä loppuneeseen lohiturismiin reagoitiin esimerkiksi tuottamalla uusia palveluita tai tuotteita, vaihtamalla toimialaa, suuntaamalla markkinointia tai vähentämällä toimintaa. Joukossa oli myös yrityksiä, jotka kertoivat lopettaneensa toimintansa.
Kielto näkyy aluetaloudessa
Luken selvityksen mukaan myös kunnan verotulot laskivat. Verotulojen pudotusta ei kuitenkaan ole nähtävillä vielä vuoden 2021 Utsjoen tilinpäätöksessä.
Verotulokertymä oli ennen lohen rauhoittamista vuonna 2020 noin 4,7 miljoonaa euroa ja sama summa on kertynyt myös vuonna 2021. Viime vuoden verotulojen määrä selviää vasta, kun kunnan tilinpäätös 2022 valmistuu loppukeväällä.
Lohenkalastuskiellon vaikutus näkyy ehkä paremmin, kun katsotaan talousvaikutuksia laajemmin. Utsjoen kunnan tekemien laskelmien mukaan Tenon lohenkalastuksen täyskiellosta seurasi jo vuonna 2021 Utsjoen aluetalouteen noin viiden miljoonan euron menetykset.
Perinteisen kulttuurin tulevaisuus huolettaa
Suurin Luken tekemissä haastatteluissa esiin tullut huoli oli mahdollisen pitkäaikaisen kiellon vaikutus kulttuuriin ja sitä kautta identiteettiin. Huoli koskee perinteisen saamelaisen tiedon ja taidon siirtymättä jäämistä sukupolvelta toiselle, mutta myös elämäntavan menettämistä.
Arviolta neljännes Utsjoen asukkaista kalastaa lohta Tenojoen vesistössä. Monissa Tenojokivarren kotitalouksissa itse pyydetty lohi on ollut merkittävä osa ruokataloutta. Sekin hyöty menetettiin kalastuskiellon myötä.