Maa- ja metsätalousministeriö esitteli Utsjoella perjantaina Luonnonvarakeskuksen selvitystä Tenojoen lohikantojen tilasta. Muun muassa rannikon ja vuonojen kovan kalastuspaineen vuoksi kannat ovat edelleen matalalla tasolla.
Lohen kalastuskiellon ansiosta tämän ja viime vuoden aikana on pystytty hieman nostamaan kutukantoja. Luonnon lohikannan ei kuitenkaan odoteta elpyvän vielä ensi vuonna.
Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt jatkoa Tenojoen lohestuskiellolle. Kielto alkaa kesäkuun alussa ja kestää vuoden loppuun.
Paikalliset kalastajat ja Utsjoen kunta ihmettelevät, miksi Tenojoki ainoa, jota säädellään lohen pelastamiseksi. Utsjokisten mielestä norjalaisten pitää myös osallistua kalastuksenkieltotalkoisiin.
Norjan Finnmarkin joissa kalastus jatkuu entisellään, eikä Norjan vuonoille ole luvassa lisää rajoituksia lohen kalastukseen.
– Rannikkokalastus pitäisi kieltää sieltä, missä on havaittu Tenon lohia, sanoo Utsjoen kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja Mika Aikio.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan lohenkalastuksen täyskielto on välttämätön. Neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste totesi perjantaina Utsjoella, ettei muuta mahdollisuutta ole, kuin jatkaa lohenkalastuskieltoa ensi kesänä Tenolla
– On tosi valitettavaa, että tällainen ratkaisu jouduttiin taas tekemään, mutta jäljelle jää toivottavasti elpyvä Tenojoki, ja sinne saadaan enemmän emokaloja, jotta voidaan päästä eteenpäin tulevaisuudessa.
Kunta haluaa kompensaatiota menetyksistä
Utsjoen kunta esittää, että lohenkalastus sallitaan paikallisille kalastusoikeuden haltijoille kymmenen vuorokauden ajaksi heinäkuun alusta eteenpäin, myös vapakalastus sallien. Kunta perustelee esitystä jokisaamelaisen perinnekalastustiedon säilymisellä ja siirtymisellä seuraaville sukupolville.
Utsjoen kunta on myös esittänyt, että lohikantojen elpymiseksi asetetaan viipymättä vastavuoroinen lohenkalastuskielto ja rajoitukset myös merialueelle ja Norjaan.
Utsjoen kunnanjohtaja Taina Pieskin mukaan Utsjoki tarvitsee myös pikaista taloudellista tukipakettia. Kunnan mukaan lohestuskiellon kokonaistaloudelliset vaikutukset kolmessa vuodessa yltävät jo 15 miljoonaan euroon. Muutama satatuhatta euroa rakennemuutosrahaa ei Pieskin mukaan riitä.
– Me esitämme valtiolle erityisen Lohikeskuksen perustamista Utsjoelle kompensoimaan lohenkalastuskiellon aiheuttamaa menetystä. Se voisi sijaita vaikkapa Onnelan törmällä ja siellä olisi muun muassa saamelaisen kalastusperinnön vaalimiseen keskittyvää toimintaa, Taina Pieski sanoo.
On totuteltava kyttyräloheen ja muuhun kalaan
Kalastus ja kalastuskulttuurin harjoittaminen Tenojoella ei kuitenkaan lopu kokonaan, sillä esitetyt rajoitukset koskevat vain lohen kalastusta. Muiden lajien osalta kalastussäännön muutoksista neuvotellaan Norjan kanssa vuoden 2023 alkupuolella.
Taimenen ja muiden lajien kalastus tarjoaa mahdollisuuksia perinteisen kalastustiedon ylläpitoon ja matkailuun.
– Täytyy yrittää muun kalan pyyntiä taas verestää. Harjusta, siikaa ja meritaimenta. Ja varmaankin tunturijärville suuntaan. Jos kalastuskiellot lisääntyvät, niin kuntataloudessa tullaan näkemään miljoontappioita tulevaisuudessakin, sanoo Väinö Guttorm Utsjoelta.
Lohenkalastusta koskevat neuvottelut on jouduttu tänä vuonna toteuttamaan kiireellisessä aikataulussa, koska voimakkaat rajoitukset vaativat eduskunnan käsittelyn kuluvalla vaalikaudella.
Lohenkalastuskiellon lisäksi hallitus esittää vieraslaji kyttyrälohen kalastusta, millä varaudutaan kyttyrälohen todennäköiseen voimakkaaseen nousuun ensi vuonna.
Sekä Norjassa että Suomessa on suunnitelmia edistää kyttyrälohen poistopyyntimenetelmiä.
Tenojoki on yksi maailman tärkeimmistä Atlantin lohen lisääntymisjoista. Tenojoen vesistössä on noin 30 erilaistunutta lohikantaa.