Kirjailija Tommi Kinnunen hämmästyi, kun ohjaaja Susanna Airaksinen sanoi tekevänsä näytelmän hänen kirjastaan Ei kertonut katuvansa.
Menestysromaani oli vuonna 2020 Finlandia-palkintoehdokkaana. Kinnunen ihmetteli, miten kävelemisestä ja ajattelemisesta voisi tehdä näytelmän teatteriin.
Nyt hän iloitsee, kun ”kotiin palattuaan hiljentyneet naiset saavat viimein kuuluvan äänen”.
Susanna Airaksien ohjaama näytelmä Ei kertonut katuvansa kantaesitetään Helsingin kaupunginteatterissa.
Naisten erämaavaellus Norjasta kotiin
Toinen maailmansota (1939–1945) on lopuillaan.
Saksalaisjoukot ovat jättäneet jälkeensä tuhkaksi poltetun ja miinoitetun Lapin. Ne vetäytyvät Pohjois-Norjasta, nousevat laivaan ja palaavat kotimaahansa.
Saksan armeijalle töitä tehneiden naisten palveluksia ei enää kaivata. Osa lähtee saksalaisten matkaan, osa päätyy vankileireille.
Näytelmän viisi pohjoissuomalaista naista päättävät palata kotiseudulle Suomeen.
Hiukset kynittyinä väsynyt ja vaitonainen joukko vaeltaa jalkapatikassa satojen kilometrien matkan Pohjois-Norjan Narvikista keväällä 1945.
Naiset pesivät ruumiit ja leipoivat leivät
Näytelmä ei ole sotilaan tarina.
Ohjaaja Susanna Airaksinen toteaa, että Ei kertonut katuvansa kertoo Veerasta, Siiristä, Irenestä, Katrista ja Ailista, mutta ei Rokasta, Hietasesta, Lehdosta, Lammioista tai Rahikaisesta.
– Näytelmä tuo historiasta esille muita puolia kuin voitokkaita taisteluita ja suuria menestyksiä.
– Väkivallan historian lisäksi se kertoo myös elämää ylläpitävistä naisista. Heistä, jotka leipoivat leivät, keittivät kahvit, pesivät ruumiit ja hoitivat sairaat, Airaksinen sanoo.
Tommi Kinnusen romaanin perustuvalla näytelmällä on kiinnekohta tositapahtumissa.
Naisia huoriteltiin ja haukuttiin
Tutkija Anu Heiskasen väitöskirjan mukaan Suomestä lähti Lapin sodan aikana noin tuhat naista saksalaisten joukkojen mukana Norjaan ja Saksaan.
Osa naisista oli hakeutunut Saksan armeijan palvelukseen seikkailun halusta tai rakkaudesta, mutta monella syy oli saada hyväpalkkainen työ.
Näyttelijä Heidi Heralaa kauhistuttaa naisten kohtalo ja kohtelu sodan päätyttyä.
– Naisia nöyryytettiin ja heidän hiuksensa ajettiin pois. Mitä pahaa he olivat tehneet? Naisethan olivat saksalaisilla töissä, hän sanoo.
Suomeen palaavia naisia huoriteltiin. Heitä parjattiin kevytkenkäisiksi saksalaismorsiamiksi, maanpettureiksi ja univormuista hurmaantuneiksi pikkutytöiksi.
– Herrat lähtivät laivoillaan kohti Saksanmaata ja sitten vielä omat kohtelivat näitä naisia hylkiöinä, päähenkilö Ireneä näyttelevä Herala puuskahtaa.
Naisten suut tukki häpeä
Näytelmän yksi teema on häpeä.
Häpeä tukki naisten suut ja kokemuksista vaiettiin.
Näyttelijä Aino Seppo sanoo kuten Tommi Kinnunenkin, että nyt heidän tarinansa kuullaan ja näytelmä antaa heille äänen.
– Näytelmän tehtävä on kertoa ja muistuttaa, että ihmisille on oikeasti näin tapahtunut. Kaikki eivät edes tiedä, että tällaisia kohtaloita on ollut, Aino Seppo muistuttaa.
Menneisyydessä riittää tongittavaa
Ohjaaja Susanna Airaksisen mielestä Suomen historiassa löytyy vielä paljon tongittavaa ja menneisyytemme käsittely on kesken.
– On äärimmäisen tärkeää, että nostamme esille kertomuksia, tarinoita ja yksityiskohtia menneisyydestä. Silloin meidän käsityksemme maailmasta ja myös nykyisyydestä muuttuu.
Hän toteaa, ettei näytelmä ole ainoastaan naisviisikon raskas paluumatka kotiin.
– Minua puhutteli myös se, että vaellus erämaan läpi on vertauskuva kriisin läpi kulkemisesta. Elämän valinnat ovat tulleet tiensä päähän, eikä enää voikaan jatkaa entiseen tapaan, Airaksinen sanoo.
Ei kertonut katuvansa -näytelmän ensi-ilta on Helsingin kaupunginteatterissa torstaina 9.2.
Myöhemmin tänä vuonna se esitetään seitsemän teatterin yhteistyönä.
Mukana produktiossa ovat Kouvolan teatteri, Turun kaupunginteatteri, Lahden Kaupunginteatteri, Tampereen Teatteri, Seinäjoen kaupunginteatteri, Hämeenlinnan Kaupunginteatteri sekä suomalais-berliiniläinen Vapaa Teatteri.
Näytelmä harjoitellaan Berliinissä, missä se saa ensi-iltansa 1. heinäkuuta.
Kuuntele myös: Tommi Kinnunen: ”Romaanista tuli ihan toisenlainen kuin olin suunnitellut”