18-vuotias Aada Huhtala ei aio päätyä työttömyystilastoihin suoraan ammattikoulusta. Jopa ala on valittu niin, että hän on katsonut työllisyyttä.
– Katsoin ihan jopa työpaikkojen määrää, kun mietin ysiluokan aikana minne haen opiskelemaan. Minulle on tärkeää että olen kehittyvällä alalla ja vien maailmaa uudempaan ja modernimpaan suuntaan. Sähkö- ja automaatioala on sellainen minulle, Aada kertoo.
Raisiolaisen Huhtalan valmistuminen on edessä keväällä, ja luottamus työpaikan löytymiseen on suuri etenkin Varsinais-Suomessa, jossa sähkö- ja automaatioalan tekijöistä on pulaa.
Toisin on esimerkiksi maakunnan parturi-kampaajilla tai media-alan opiskelijoilla, heidän työllistyminensä on vaikeaa ammatillisen perustutkinnon jälkeen.
Alakohtaiset erot työllistymisessä ovatkin ammattikoulututkinnoissa suuria, lisäksi opiskelijoiden itsensä valmius työntekoon voi vaihdella.
Aada Huhtala muistuttaa opiskelijan omasta motivaatiosta.
– Haetko niitä töitä, oletko valmis ottamaan sen puhelun vastaan kun soitetaan? Ja oletko ottamassa kiinni niihin tarjouksiin, joita opettaja ehdottaa sinulle? Että tällainen paikka olisi auki, soita sinne. Ei kukaan sinun puolestasi minnekään soittele, Huhtala alleviivaa.
Työttömyyslukuja halutaan alentaa
Ammattikoulusta valmistuu edelleen liian suuri osa työttömäksi, katsoo opetusministeriö.
Tuoreiden Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2021 noin 15 prosenttia ammattitutkinnon suorittaneista oli työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen. Alle 24-vuotiaiden kohdalla prosentti oli 14, sitä vanhempien kohdalla prosentit olivat jopa suurempia.
Ammatillisen perustutkinnon jälkeinen työttömyys on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2008 lähtien, eli 15 vuotta.
Tästä opetusministeriö on nyt huolissaan. Vaikka työllisyys kasvoi koronaa edeltäneinä vuosina, kyseinen luku pysyi samana, toteaa opetusministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Petri Lempinen.
– Huolestuttavaa on, että tällä hetkellä työvoimapulaa on lähes kaikilla aloilla, työllisyysaste on kohonnut taas koronankin jälkeen ja silti työttömäksi jääminen on näin suurta ammatillisen perustutkinnon jälkeen, kuvailee Lempinen tilannetta.
Jossain on siis vika, kun koulutus, joka tähtää työllistymiseen, ei annakaan eväitä työllistyä.
Miksi tähän ilmiöön on herätty nyt? Opetus- ja kulttuuriministeriö on seurannut valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille pitkään ja työllistyminen on vaikuttanut myös rahoituksen jakamiseenkin 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Nuorisotyöttömyys oli korkeaa vuoden 2008 jälkeen.
– Ehkä silloin ei ole täysin ymmärretty millaisesta ilmiöstä on kyse. Tilanne näyttää nyt 15 vuotta myöhemmin, nykyisessä osaajapulassa, erilaiselta. Siksi siihen reagoidaan viiveellä, pohtii Lempinen.
Opetusministeriö suunnittelee parempaa ohjausta
Oppilaitosten vastuulla on tarjota koulutuksia, jotka myös työllistävät. Määrärahoja ammatilliseen koulutukseen on lisätty tällä hallituskaudella, ja niiden vaikutukset nähdään lähivuosina. Turun ammatti-instituutissa rahoja on käytetty uraohjaajiin.
– Työllisten tilanne on kuitenkin sellainen, että työvoimatarpeita tuntuu olevan joka alalla, mutta miten löydämme yksilölle sopivan oikean polun? Siihen meidän tulee panostaa, sanoo Turun ammatti-instituutin rehtori Päivi Lehtinen.
Opetusministeriön tavoite on, että ammatillisen peruskoulututkinnon jälkeen vain kymmenisen prosenttia olisi työttömänä valmistuttuaan.
Ylijohtaja Petri Lempinen uskoo, että rakenteellisen vian pystyy korjaamaan.
– Pitäisi määrittää millainen koulutustarjonta eri alueilla tarvitaan. Nyt käytännössä koulutuksenjärjestäjä päättää eri alojen aloituspaikoista järjestämislupansa ja saamansa rahoituksen puitteissa. Tässä tarvitaan parempaa koordinaatiota tulevaisuudessa.
Tämä tarkoittaa Petri Lempisen mukaan sitä, että ministeriö ja koulutuksen tarjoajat miettivät tarkemmin yhdessä, millaista koulutusta tarjotaan ja missä. Tulevaisuudessa ammattikoulut voivat opetusminsiteriön mukaan katsoa siis entistä tarkemmin työvoimatarpeita: Jos työelämässä tarvitaan lähihoitajia, niin onko järkevää kouluttaa ollenkaan parturi-kampaajia?
Voit keskustella aiheesta 18. helmikuuta kello 23 asti.