Kolmekymppisten koulutustaso on heikentynyt kautta Suomen ja lähes koko Savo-Karjalassa.
Tilastokeskuksen mukaan korkeakoulutettujen osuus on vähentynyt selvästi kymmenessä vuodessa, kun tarkastellaan 30–39–vuotiaita.
Kolmekymppisistä yliopiston tai ammattikorkeakoulun suorittaneita on Pohjois-Karjalan kunnissa, yhtä lukuun ottamatta, vähemmän kuin vuosikymmen sitten.
Myös Pohjois-Savossa tilanne on huonontunut valtaosassa eli 14 kunnassa 19:stä.
Tilanne ei ole parantunut myöskään Itä-Suomen yliopiston sijaintikaupungeissa, Joensuussa (– 4,5 prosenttia) tai Kuopiossa (– 0,7 %).
– Kuopiossa muutos on hyvin pieni, mutta toki löytyy varmasti alueittain isompia eroja, arvioi kehittämispäällikkö Pasi Piela Tilastokeskuksesta.
Pohjois-Karjalassa piskuinen Rääkkylä nousee valopilkuksi
Pohjois-Karjalassa kolmekymppisten koulutustaso on heikentynyt eniten Heinävedellä, Nurmeksessa ja Juuassa. Näillä paikkakunnilla korkea-asteen suorittaneita oli vuonna 2021 noin viidennes vähemmän kuin vuonna 2011.
Pohjois-Karjalassa ainoastaan Rääkkylässä ikäryhmän koulutustaso on hieman parantunut.
Tilastotieteilijän mukaan koulutustason muutoksen tarkastelussa voi tulkita valopilkuksi jo sen, että muutos ei ole selvästi miinuksella eli negatiivinen.
– Vaikkapa Ilomantsissa aivan itärajalla muutosprosentti on alle yksi, lähes muuttumaton. Sitten Rääkkylä hyvin pienenä kuntana, siellä on nousua 4,1 prosenttia eli se on tässä mielessä erittäin hyvä tulos, erityinen valopilkku, Piela analysoi.
Pohjois-Savosta löytyy ”positiivisten muutosten akseli”
Pohjois-Savossa 30–39–vuotiaiden koulutustaso on heikentynyt eniten Tuusniemellä, Rautavaaralla, Sonkajärvellä ja Kaavilla. Näissä kunnissa korkea-asteen suorittaneita on vähintään 30 prosenttia vähemmän kuin vuosikymmen sitten.
Vain viidessä Sisä- ja Ylä-Savon kunnassa kolmekymppisten koulutustaso on parantunut.
Suurin myönteinen kehitys on tapahtunut Tervossa (+60,6 prosenttia). Myös Rautalammilla, Keiteleellä, Pielavedellä ja Vieremällä väki on aiempaa koulutetumpaa.
– Syntyy jännä korkeiden positiivisten muutosten akseli, muutokset ovat hyvin rajusti plussalla, Piela toteaa.
Koulutustason laskuun pääsyynä pidetään korkeakoulujen aloituspaikkojen vähentämistä. Koko maa kärsii seurauksista tulevaisuudessa.
– Koulutetumpaa väestöä eläköityy nopeammin kuin mitä työelämään tulee lisää. Yhteiskunnan osaamispääoma on laskussa, Piela harmittelee.