Kira Anderssonilla on hyvin pieni nenä ja herkkä päänahka. Sen vuoksi sopivan uniapnean hoidossa käytettävän maskin löytäminen on ollut hänelle vaikeaa.
– Hoitaja sanoi, tässä on sulle nenämaski. Hämmästyin, koska nukuin aina suu auki, Andersson kertoo.
Anderssonin epäilyistä huolimatta nenämaskia päätettiin kokeilla. Se tuntui testatessa hyvältä ja Andersson tottui maskiin parissa yössä. Kahdessa yössä hän alkoi jo nukkua suu kiinni.
Ongelmat alkoivat myöhemmin.
Monenlaisia kipuja
Pari kuukautta ensimmäisen uniapneamaskin saamisen jälkeen Kira Anderssonin hampaita ja ikeniä alkoi särkeä.
Niskat kipeytyivät, koska aiemmin mahallaan nukkunut Andersson oli vaihtanut asentoa puolimahalle tai kyljelle. Lisäksi hän alkoi nukkuessaan purra hampaita yhteen kovaa.
Kipua helpotettiin muun muassa erikoispurentakiskolla ja botuliinipistoksilla.
Apu niskakipuihin löytyi vasta parin vuoden kuluttua, kun Andersson kokeili uutta nenämaskia, johon pystyi yhdistämään toisen maskin remmit. Ne kulkivat korvien takaa, olivat kevyet ja sopivat pienelle nenälle.
– Kivut hellittivät heti. En edes tajunnut, että maski oli päällä, Andersson kertoo.
Kyseisen maskin tuotanto lopetettiin kuitenkin muutaman vuoden kuluttua. Valmistajan varastossa niitä olisi voinut olla, mutta maski olisi pitänyt ostaa itse, sillä Anderssonin hoitopaikalla ei ollut hankintasopimusta malliin.
Andersson päätyi kokeilemaan paria uutta sierainmaskia huonoin tuloksin.
Messuilta hän löysi lopulta sopivan nenänalusmaskimallin. Sen jälkeen hän on vielä käyttänyt sierainmaskia, johon yhdisti vanhat, hyväksi koetut remmit. Nyt senkin valmistus on katkolla, sillä uusien maskimallien tullessa markkinoille, valmistajat on lopettaneet vanhempien mallien valmistuksen.
Laitepula helpottanut, jonot silti pitkiä
Uniapneaa eli unenaikaisia hengityskatkoja hoidetaan yleensä CPAP-laitteella, joka pitää hengitystiet auki puhaltamalla niihin ilmaa. Varustukseen kuuluu laitteen lisäksi ilmaletku ja hengitysmaski.
Viime vuonna uniapnealaitteista oli raju pula, mutta nyt laitteita on taas saatavilla.
Jonot ovat kuitenkin yhä kuukausien mittaiset, sillä CPAP-laitteen käyttöönotto vaatii perehdytyksen ja resurssit ovat rajalliset. Lisäksi uusia diagnooseja tulee koko ajan.
Keuhkotautien ylilääkäri Leena Tuomisto Seinäjoen keskussairaalasta rauhoittelee CPAP-laitetta odottavia. Hän sanoo, että uniapnealaitetta voi odottaa rauhassa.
– Vaikka olisi vaikeakin uniapnea, se aiheuttaa harvoin potilaalle merkittävää riskiä. Ainoastaan, jos on vaikea sydänsairaus tai vaikea verenpaine, voi olla hyvä, että laite järjestetään mahdollisimman pian.
Puolet vaihtaa mallia
Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kuntoutusohjaaja Hannu Ypyän mukaan noin puolet uniapneapotilaista vaihtaa käyttämäänsä maskimallia.
Osa löytää sopivan heti, toiset käyvät maskisovituksessa kolme–neljäkin kertaa.
– Maskin sovittaminen laitteen luovuttamisen yhteydessä ei anna vielä kokonaiskuvaa siitä, miten se toimii yöllä nukkuessa. Se, mikä sopii kaverille ei myöskään välttämättä sovi itselle, Ypyä terottaa.
Hannu Ypyän mukaan maskivalikoiman laajeneminen on helpottanut sopeutumista ja vähentänyt hoidon keskeytyksiä.
Viime kädessä kyse on kuitenkin ihmisen persoonasta ja halusta käyttää laitetta.
– Asenne ratkaisee, Ypyä painottaa.
Kyömynenälle oma malli, nöpönenälle oma
Hannu Ypyän mukaan uniapneatarvikkeet ovat kehittyneet valtavasti neljän viime vuoden aikana.
Kun Kira Andersson sai uniapneadiagnoosin kymmenen vuotta sitten, valittavana oli pääasiassa kolme maskivaihtoehtoa: nenän ja suun peittävä kokokasvomaski, nenämaski ja sierainmaski.
Nyt markkinoilla on yli 20 kokokasvomaskimallia, noin 15 erilaista nenämaskia ja 6 sierainmaskia. Uutena valikoimiin on tullut sierainmaskeihin laskettava nenänalusmaski. Valikoima kuitenkin vaihtelee hoitopaikoittain.
Nykyajan uniapnealaite muistuttaa kosketusnäyttöineen kelloradiota ja Ypyän työhuone pikemminkin urheilukauppaa kuin työhuonetta. Paitsi että seinällä roikkuvat urheilutarvikkeiden sijasta uniapnean hoidossa käytettävät maskit.
– Maskivalikoiman pitää olla laaja, koska ihmisten naamat ja nenät ovat vähän erimallisia. Jos on kyömynenä, siihen löytyy maski ja jos on pikkuinen nöpönenä, siihenkin löytyy maski, Ypyä luettelee.
Liian kauan ei kannata sinnitellä
Kira Andersson on ollut neljä vuotta Suomen Uniapneayhdistyksen hallituksessa. Hän on myös Uniliiton hallituksen jäsen ja toimii vertaistukena.
Vastoinkäymisistä huolimatta hän on tyytyväinen saamaansa hoitoon Helsingin Iho- ja allergiasairaalassa.
– Hoitopaikan maskit eivät ole mittatilaustyötä ja oikeaa istuvuutta pitää joskus hakea. Mahtavaa, että nykyisin kuitenkin on useita malleja ja että hoitopaikka on ollut valmis kokeilemaan. Minullakin on nyt aika passeli versio.
Andersson kehottaa ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä omaan hoitopaikkaan, jos ongelmia tulee.
Hän kuitenkin muistuttaa, että maskiin ja uniapnealaitteeseen tottuminen kestää joskus kuukausiakin. Liian pitkään ei kuitenkaan kannata sinnitellä.
Andersson kehottaa myös noudattamaan hoitopaikan ohjeita, välttämään suolaa ja iltasyöntiä ja juomaan paljon vettä.
– Kun olet pukenut maskin, käynnistänyt laitteen ja käynyt makuulle, nosta maskia vähän kasvoista niin sen jälkeen istuu ilmatyynyn päällä pehmeästi. Jos kaikki on kohdallaan, maski ei tunnu juuri miltään.
Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 19. helmikuuta kello 23 asti.