Sukupuolisensitiivinen kielenkäyttö yleistyy kouluissa koko ajan kielen muuttuessa ja heteronormatiivisen ajattelun laajentuessa yhä moninaisemmaksi.
Kysyimme pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan lukioista, millaisia termejä vanhojentanssien tanssipareista tällä hetkellä käytetään. Kysely lähetettiin sähköpostitse lähes sadalle koululle, joista melkein puolet vastasi.
Termistössä on kirjavuutta. Enemmistö vastanneista oppilaitoksista käyttää viejä–seuraaja-termejä, jotka ovat olleet käytössä vuodesta useisiin vuosiin.
Osa on päättänyt asiasta tänä vuonna. Osalle sanapari on tullut käyttöön jo aiemmin tanssiin liittyvänä urheiluterminä.
Osalla kouluista on käytössä muunnelmia ”tytön roolia tanssiva” ja ”pojan roolia tanssiva” tai ykkönen ja kakkonen.
Vastaavasti myös ulkopiiri–sisäpiiri-termistö on käytössä joissakin kouluissa. Näitä sanoja käytetään myös viejä–seuraaja-termien rinnalla.
Osassa kouluja puhutaan edelleen tytöistä ja pojista tai käytetään daami–kavaljeeri-sanaparia.
Osassa ruotsinkielisistä kouluista käytetään suomenkielisten koulujen tapaan sanoja förare (viejä) ja förd (seuraaja), mutta vastaavasti myös muunnelmia yttre ring (ulkopiiri) ja inre ring (sisäpiiri), samoin kuin kavaljer ja dam ovat käytössä.
Tanssijoissa on kaikkia sukupuolia
Lumon lukiossa Vantaalla on siirrytty viejät–seuraajat-termeihin parin vuoden aikana. Tämän vuoden tansseissa ne ovat ”täysillä” käytössä.
Koulussa käytetään kuitenkin tytöt–pojat-termejä esimerkiksi Vanhojen Katrillissa, jossa on ”tyttöjen vastuu”- ja ”poikien vastuu” -tanssivuorot tanssin sisällä.
Toisaalla Vantaalla Martinlaakson lukion opettaja Päivi Ryynänen kertoo, että koulussa on yritetty käyttää viejä–seuraaja-sanoja tanssiharjoituksissa, mutta kehnoin tuloksin.
– Nuorempi kollega on pystynyt paremmin sisäistämään ja käyttämään näitä sanoja, mutta minä pitkän linjan opettajana olen pahoitellen pyytänyt lupaa käyttää edelleen tytön tai pojan roolissa -sanoja.
Ryynäsen mukaan tanssijat ovat olleet ymmärtäväisiä sukupuolirooleihin viittaavan sanakäytön suhteen, vaikka tanssijoissa on myös tyttöpareja, samoin kuin muunsukupuolisia.
– Painotamme, että mikään tanssirooli ei määrittele tanssiaisasua, vaan opiskelija määrittelee sen itse. Omalla toiminnallani osoitan myös sen, ettei ole vain tyttö- ja poikapareja, tanssimalla treeneissä naisopena niin viejänä kuin seuraajana aina sen opiskelijan kanssa, jolta kulloinkin puuttuu pari, Ryynänen sanoo.
Keravan lukiosta kerrotaan, ettei termistöä ole muutettu eikä tiedossa ole, että joku olisi ottanut asian esille.
Samoin toimitaan Sotungin lukiossa Vantaalla.
– Perinteiset termit ovat vielä käytössä, mutta on samaa sukupuolta olevia pareja, kertoo lukiosihteeri Kati Taivainen.
Osa kipuilee termien kanssa
Aivan kivuton asia ei ole, myönnetään useammasta koulusta.
– Meillä kipuillaan juuri tämän asian kanssa tällä hetkellä. Käymme asian läpi aina kurssin aluksi. Kerromme opiskelijoille, että käytämme välillä ihan tytöt–pojat-käsitteitä, sillä se on tanssia ohjatessa ehkä vielä helpoin ja tulee välillä vain vanhasta tottumuksesta sanottua. Emme kuitenkaan halua tuottaa kenellekään mielipahaa. Yritämme keksiä tälle vaihtoehtoa koko ajan, ja käytämme sopivissa tilanteissa muitakin termejä, sanoo Sipoon lukion rehtori Juha Kujanpää.
Hänen mukaansa esimerkiksi ulkopiiri–sisäpiiri-termejä käytetään paljon. Muitakin termejä tulee tilanteen mukaan käytettyä.
– Tuo viejä–seuraaja-termistö ei oikein aina sovi, sillä eri pareilla voivat olla nämä roolit eri tavalla kuin viereisellä parilla. Tämä on vähän hankala asia ja hakee meillä paikkaansa. Ehkä olemme vielä siellä tytöt–pojat-puolella, mutta osittain jo hybridimallissa.
Töölön yhteiskoulussa ei ole vielä muutettu terminologiaa.
– Liikunnanopettajamme mukaan kun vanhojentanssien kurssi käynnistyi, asiasta keskusteltiin opiskelijoiden kanssa ja päätettiin jatkaa entiseen malliin, koska vaihtaminen olisi koettu kömpelöksi, kertoo va. rehtori Paula Prinssi.
Espoon Viherlaakson lukiossa tilanne on toistaiseksi samansuuntainen.
– Minulla on sellainen käsitys, että käytössä ovat nämä kaksi vanhinta sukupuolesta kertovaa termiä. Tanssia voi sitten toki kaikissa mahdollisissa pareissa. Omassa tanssissa on vuorot pojille keskenään ja tytöille keskenään, sanoo rehtori Jussi Rekilä Viherlaakson lukiosta.
Termit saattavat vaihdella vuosittain
Osa kouluista on päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun.
– Meillä ei ole kiinteitä pareja. Tanssien koreografia on tehty kuviotansseiksi, rehtori Panu Ruoste Lohjan yhteislyseon lukiosta kertoo.
Itäuusmalaisessa Loviisan lukiossa sovitaan kurssilla olevien opiskelijoiden kanssa, miten toimitaan. Käytössä voivat olla esimerkiksi viejät ja seuraajat, tyttörooli ja poikarooli, sisäpiiri ja ulkopiiri, riippuen siitä, mitä on yhdessä sovittu.
– Ryhmät ovat pieniä, joten tämä toimii meillä. Tänä vuonna on sovittu, että käytetään tytön ja pojan rooleja sekä sisä- ja ulkopiiriä. Näin on selkeämpää sekä opiskelijoille että opettajille kaikkien mielestä, sanoo liikunnan ja terveystiedon opettaja Tiina Lepistö.
Hangö Gymnasiumissa ja monissa aikuislukioissa, esimerkiksi Vantaan aikuislukiossa, ei järjestetä vanhojentansseja lainkaan.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 11. helmikuuta kello 23:een asti.
Kello 13.45 Viherlaakson koulu oli lipsahtanut tekstissä Vantaan puolelle, korjattu Espooseen.