Helsingin kuvataidelukion filosofian tunnilla puhutaan sukupuolesta ja sen moninaisuudesta. Mihin kaikkeen perinteiset sukupuoliroolit vaikuttavat?
Filosofiaa opettavan Hanna-Mari Vanhasen mukaan kuvataidelukio on tunnettu tasa-arvoisesta ilmapiiristä, jossa jokainen voi olla oma itsensä. Lukio onkin yksi Helsingin suosituimpia. Opiskelijat valitaan pääsykokeen ja peruskoulun päästötodistuksen perusteella.
Tällä hetkellä kuvataidelukion opiskelijoista peräti 90 prosenttia on tyttöjä. Myös muissa suosituissa lukioissa on selvästi enemmän tyttöjä kuin poikia.
Ylen rehtoreille tekemän kyselyn mukaan tyttöjen määrä korostuu erityisesti isompien kaupunkien keskustojen suosituissa lukioissa, joissa poikia on useimmiten vain noin kolmasosa opiskelijoista. Korkea keskiarvoraja karsii poikien määrää.
Suomen vaikeapääsyisimpiin lukioihin vaadittiin kevään yhteishaussa vähintään ysin keskiarvo. Alta näet, minkä verran niissä on poikia ja tyttöjä.
Helsingin Pohjois-Haagan yhteiskoulussa poikia on enemmän (43%) kuin useimmissa muissa suosituimmissa lukioissa. Rehtori Tuomas Rajan mukaan tämä johtuu urheilusta. Yhteiskoulun tiloissa toimii myös urheilulukio, jonka maine houkuttelee poikia hakemaan myös yleislukion puolelle.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan kaikista suomalaisista lukiolaista noin 59 prosenttia on tyttöjä (syksy 2021).
Juttuun haastatellut lukiolaiset itse pitivät jakoa tyttöihin ja poikiin vanhanaikaisena – ja ovat siinä oikeassa. Se ei kuvaa sukupuolien moninaisuutta. Tässä jutussa tytöistä ja pojista puhumalla on tarkoitus avata kuitenkin syitä siihen, miksi suurempi osa tytöistä hakeutuu lukioon kuin pojista.
Yhteiskunta on monella tapaa sukupuolittunut, mikä vaikuttaa sitten esimerkiksi siihen, mitä ihminen lähtee opiskelemaan.
Rehtori Tarja Aro-Kuuskosken mukaan esimerkiksi kuvataidelukion tyttöjen suurta osuutta muihin lukioihin verrattuna selittää se, että jotkin harrastukset ovat sukupuolittuneita.
– Harva poika harrastaa kuvataidetta, vaikka kuvataiteisiin kuuluu esimerkiksi digitaalinen taide tai multimedia, toteaa Aro-Kuuskoski.
Suomessa on sukupuolten mukaan voimakkaasti eriytyneet koulutusalat ja tätä kautta työmarkkinat. Jako miesten ja naisten töihin on säilynyt vuosikymmenten aikana ja jopa vahvistunut entisestään tietyillä aloilla.
Professori: lukioiden tyttövaltaisuus voi lisätä nuorten pahoinvointia
Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron mukaan olisi tärkeä tunnistaa ja ymmärtää syitä, jotka johtavat lukioiden tyttövaltaisuuteen. Hänen mukaansa siitä voivat kärsiä sekä pojat että tytöt. Salmela-Aro on ollut mukana tekemässä laajaa tutkimusta, joka avaa osaltaan myös syitä tyttöjen ja poikien erilaisiin koulutusvalintoihin.
Juuri julkaistussa pitkittäistutkimuksessa seurattiin nuorten kouluhyvinvointia. Siinä seurattiin 2 700 pääkaupunkiseudulla asuvaa 12–13-vuotiasta nuorta siihen asti, kun he täyttivät 19-vuotta.
Tutkimuksen mukaan peruskoulun loppu on pojille haastavaa aikaa. Tämä voi osaltaan selittää sitä, miksi pienempi osa pojista hakee lukioon. Sillä, miten nuori suhtautuu kouluun, on Salmela-Aron mukaan paljon vaikutusta koulutus- ja työelämäpolkuihin.
– Pojille tulee helpommin kyyninen ja negatiivinen suhtautuminen kouluun. Tämä laskee pojilla nelinkertaisesti koulutuksellisia tavoitteita ja lisää riskiä syrjäytyä.
Lukio on puolestaan tytöille haastavaa aikaa. Akatemiaprofessorin mukaan pahoinvoiville tytöille on tyypillistä suorituskeskeisyys, vertaillaan arvosanoja muiden kanssa.
– Tällaisia polkuja olisi hyvä tunnistaa ja ymmärtää, että ne ovat sukupuolittuneita. Jos lukioista tulee hyvin tyttövaltaisia, se voi lisätä entisestään nuorten tyttöjen pahoinvointia.
Tutkimuksen mukaan tyttöryhmille on tyypillistä, että aletaan yhdessä luomaan paineita toisille.
– Pitäisi välttää ryhmiä, joissa on kova suorituspaine ja kilpailu. Sen takia olisi tärkeä, että lukiossa olisi mahdollisimman paljon monimuotoisuutta, sanoo Salmela-Aro.
Lukutaito on yksi syy, miksi osa pojista ei jatka lukioon
Opetushallituksen opetusneuvos Petri Lehikoisen mukaan tyttöjen määrä lukioissa on ollut jo 1950-luvun puolivälistä alkaen suurempi kuin poikien, ja 1970-luvun puolivälissä ero kasvoi entisestään. Tällä on merkitystä, sillä lukiosta yliopistoon jatkavien sukupuolijakauma noudattaa samaa suhdetta kuin lukiossa.
Suosituimmissa lukioissa on ollut selkeä tyttöenemmistö jo pidempään. Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 2015 tyttöjen vallanneen kaupunkien keskustojen huippulukiot.
Helsingin kaupungin lukiokoulutuksen päällikkö Harri Korhonen sanoo, että järjestelmän toimivuutta olisi syytä miettiä, jos se synnyttää näin isoja eroja.
– Järjestelmä ei saisi aiheuttaa tällaista vinoumaa. Tuskin sukupuolten välillä on näin isoa eroa kyvykkyydessä, toteaa Korhonen.
Lukuinnostus on yksi asia, joka on tunnistettu syyksi, miksi tytöistä suurempi osa jatkaa lukioon, kertoo Opetushallituksen opetusneuvos Lehikoinen. Vähiten lukevien ryhmässä korostuu poikien osuus, kun taas parhaan lukutaidon omaavista enemmistö on tyttöjä.
Opetusneuvos nostaa esiin hallitusohjelmaan kirjatun Lukuliike-ohjelman, jonka tavoitteena on edistää lukutaitoa. Ohjelma käynnistettiin, koska alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on heikompi kuin reilu vuosikymmen aikaisemmin.
– Tytöt ovat tosi lahjakkaita lukijoita. Kansainvälisesti vertaillen ollaan hyvällä tasolla, vaikka heikosti lukevien poikien osuus on kasvanut. Teemme kouluissa ja Opetushallituksessa kaikkemme, että pojat ja tytöt lukisivat, sanoo Lehikoinen.
Helsingin kaupungin lukioiden oppilaista noin 30 prosenttia tulee kaupungin ulkopuolelta. Tämä lisää entisestään Helsingin keskustan lukioiden suosiota – ja sitä kautta tyttöjen määrää.
Lukiokoulutuksen päällikkö Harri Korhosen mukaan lukioiden tyttövaltaisuus on seurausta yhteishakujärjestelmästä.
– Se tuottaa tällaisen tuloksen. Tällä hetkellä, kun mennään portaita ylöspäin, niin tyttöjen määrä kasvaa. Se on isomman keskustelun paikka, halutaanko tälle asialle tehdä jotain. Se on koulutuspoliittinen asia.
Töölön lukiossa on onnistuttu kaksinkertaistamaan poikien määrä
Helsingin suosituimpiin lukeutuvassa Töölön yhteiskoulun lukiossa poikien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Tänä syksynä heitä on noin kolmannes aloittaneista lukiolaisista, kun vielä viisi vuotta sitten poikia oli vain alle viidesosa.
Töölön yläkoulun opinto-ohjaaja Elina Korhonen kertoo, että viime vuosina on keskitytty tuomaan kaikille oppilaille esiin niitä mahdollisuuksia, mitä kullakin on.
– Olen sanonut pojalle, jolla on keskiarvo vähän alle yhdeksän, oletko miettinyt hakemista Töölön yhteiskoulun lukioon. Se voi olla ensimmäinen kerta, kun oppilas havahtuu siihen, että pienellä ponnistuksella hän voi yltää siihen.
Tutorit ovat olleet myös tärkeässä roolissa. Lukion oppilaat ovat käyneet yläkoulussa kertomassa opiskelustaan. Opinto-ohjaaja Korhonen uskoo toisten esimerkin vaikuttaneen siihen, että yhä useampi poika näkee lukion vaihtoehtona.
Kun poikien määrä on nyt kasvanut lukiossa, niin se innostaa entisestään poikia hakemaan sinne, kertoo Korhonen.
Pitäisikö poikia kannustaa nykyistä enemmän hakemaan lukioon? Onko se edes ongelma, että tytöt hakeutuvat poikia enemmän lukioon? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 14.9. kello 23:een asti.
Lue myös: