Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Mikkelin pääkirjaston lehtilukusali pienenee sittenkin – kirjastoaktiivi tuntee olonsa petetyksi

Päätökset kirjaston muutostöistä tehtiin talouspäätöksien yhteydessä viime syksynä. Suunnitelmat herättävät hämmennystä käyttäjien lisäksi myös päättäjissä.

Mikkelin pääkirjaston lehtilukusali
Mikkelin pääkirjaston lehtilukusali on noussut jälleen kiivaaksi puheenaiheeksi. Arksitokuva. Kuva: Juho Liukkonen / Yle
  • Milka Krogerus

Mikkelin virastotalon asiakaspalvelupiste muuttaa pääkirjaston tiloihin vielä tämän kevään aikana. Muutostöiden myötä lehtienlukusali pienenee noin puoleen nykyisestä.

Lehtienlukusalin tulevaisuus on herättänyt Mikkelissä tunteita sekä päättäjissä, että kaupunkilaisissa. Syksyllä 2021 Konserni- ja elinvoimajaosto teki paljon seuratun ratkaisun asiassa ja päätti, ettei kirjastoon kosketa.

Lehtilukusalin puolesta kerätty adressi sai 560 allekirjoitusta. Jaoston päätös sai monen huokaisemaan helpotuksesta. Nyt tietoon tullut muutos on hämmentänyt monia. Heistä yksi on adressia aikanaan kerännyt kirjastoaktiivi Tiina Väisänen.

– Olo on tyrmistynyt ja hyvin pettynyt. Ei tämä päätöksenteko osoita avointa demokratiaa.

Väisäsen mukaan lukusalin toiminta muuttuu selkeästi, vaikka kyseessä onkin pienempi muutos kuin aiemmin suunniteltu lehtilukusalin siirto toiseen kerrokseen.

– Lehtilukusali on ollut vilkkaassa käytössä ja jos tila pienenee oleellisesti, voi käydä niin, etteivät kaikki halukkaat pääse käyttämään sitä. Eikä se ole enää hiljainen ja rauhallinen tila.

Päätökset tehtiin talousarvion yhteydessä valtuustossa

Noin vuosi konserni- ja elivoimajaoston päätöksen jälkeen kirjastoon liittyvä asia nousi uudelleen päätöksentekoon. Kaupungin päättäjät käsittelivät Mikkelin talouden tasapainottamista Palvelut ja Talous-ohjelman (PATU) sekä talousarvion kautta. Samalla päätettiin myös kirjaston muutostöistä.

Mikkelin tämän vuoden talousarviossa asia löytyy kehitysyhtiö Mikseitä koskevasta osiosta sivulta 54. Talousarvion mukaan henkilöstön siirtyminen virastotalolle vaatii asiakaspalvelupisteen siirtämistä kirjastolle ja siten myös tilojen saneeraamista. Sama aihe mainitaan myös sivulla 77.

Mikkelin pääkirjaston lehtilukusali
Kirjaston muutostöissä lehtilukusali jää nykyisen tilan nurkkaan, ja vierelle siirtyy virastotalolla nyt toimiva asiakaspalvelupiste. Arkistokuva. Kuva: Juho Liukkonen / Yle

Kuten näinä aikoina monessa muussakin Mikkelin päätöksessä ja muutoksessa, on tässäkin kyse rahasta. Kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelän mukaan kaupungin tilojen käytön tehostaminen tuo vuokriin noin 6000 euron kuukausittaisen säästön.

– Kirjaston käytössä oleva tila pienenee noin sata neliötä, asiointipisteen tila pienenee noin 150 neliötä ja kehitysyhtiön kiinteistövuokrameno pienenee vastaavasti muista tiloista siirtymisen yhteydessä.

Kirjaston muutostöiden budjetti on Riihelän mukaan noin 125 000 euroa.

”Tuleeko tästä nyt käytäntö”

Asiaa selvittäessä herää useita kysymyksiä. Miksi asiaa ei missään vaiheessa tuotu uudelleen konserni- ja elinvoimajaoston käsiteltäväksi?

– Talousarvio on valmisteltu kaupungin tavanomaisen prosessin mukaan ja siihen ovat vaikuttaneet lautakunnat, kaupunginhallitus sekä valtuusto. Valtuusto on kaupungin ylin päättävä elin, sanoo Riihelä.

Miksi kaupunkilaisia ei kuultu asiassa, ennen kuin muutostöitä lähdettiin viemään eteenpäin?

– Suunnittelun kuluessa on arvioitu, ettei kuulemista tarvita. Suunniteltavana olevassa ratkaisussa kirjaston palvelut tai palvelutarjooma eivät muutu, Riihelä sanoo.

Mikkelin kirjaston pääsisäänkäynti.
Mikkelin pääkirjastoon on suunnitteilla lähivuosina myös peruskorjaus, joka kaupunkikehitysjohtajan mukaan ei kuitenkaan kumoaisi nyt suunniteltuja muutoksia. Kuvituskuva. Kuva: Elli Tervo / Yle

Kirjastoa aktiivisesti ja äänekkäästi puolustava Tiina Väisänen pitää lehtilukusalin kohtaloa merkkinä huolestuttavasta kehityssuunnasta.

– Tuleeko tästä nyt käytäntö eli PATU-ohjelman nimissä voidaan tehdä mitä tahansa ja viedä lautakunnalta päätäntävalta? Mihin Mikkeli tarvitsee lautakuntia, jos kaikki tämmöiset päätökset tehdään virkamiesvalmisteluna?

Päättäjien reaktioissa vaihtelua

Hämmennystä heräsi myös päättäjissä. Konserni-ja elinvoimajaostossa kirjaston tulevaisuudesta päättäneestä jäsenistöstä Raimo Heinänen ja Satu Taavitsainen olivat hämmentyneitä kuullessaan kirjaston muutostöistä.

Taavitsaisen mukaan talousarvion tekstikirjauksilla ei ole merkitystä, jos valtuusto ei ole erikseen määrännyt investoinnille rahoitusta.

– Muutostöille ei ole olemassa valtuuston osoittamaa määrärahaa. Toimeenpaneminen on täysin hyvän hallintotavan vastaista sekä ristiriidassa talouden tasapainottamisen tavoitteiden kanssa. Järjen äänenä sanon, että tälle tulee laittaa stoppi, sanoo Taavitsainen.

Jaoston jäsenistä Heli Kauppinen ja Pirjo Siiskonen muistivat, että asia on käsitelty Palvelut- ja tulevaisuus-ohjelmaa ja talousarviota käsittelevissä kokouksissa. Siiskonen toteaa kuitenkin, että toteutusvaihtoehtoja olisi voinut olla muitakin.

– Toteutus ei kuitenkaan kuulu luottamushenkilöille. Valmistelun tultua tietoon olen kysynyt asiakaspalveluvaikutuksista ja minulle on vakuutettu, että palvelutaso säilyy yhtä hyvänä kuin aiemmin, Siiskonen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 10.2. klo 23.00 saakka.

Ylen lähetyksessä 20.9.2021 keskusteltiin Mikkelin pääkirjaston lehtilukusalin silloisesta tilanteesta. Adressi lehtilukusalin säilymisen puolesta oli juuri kerännyt satoja nimiä. Keskustelemassa aiheesta Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Siiskonen, kirjastoadressin alullepanija Katariina Askainen sekä kirjastopäällikkö Sylvia Stavén. Toimittajana Petri Vironen.