Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Itä-Suomen tilannetta monella tapaa helmikuussa 2022. Suomen Venäjän-kauppa romahti pakotteiden vuoksi. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Venäjän osuus maakunnan yritysten viennistä oli ennen sotaa noin kymmenen prosentin luokkaa.
Venäläisturistien maahanpääsyä rajoitettiin syyskuussa, mikä on vaikuttanut voimakkaasti itäsuomalaisiin ravintola- ja matkailuyrityksiin. Vaalimaan rajatarkastusaseman tuntumassa sijaitseva venäläisille ostosmatkailijoille suunnattu outlet-kylä hakeutui konkurssiin lokakuussa.
Suomen hallitus perusti kesällä 2022 valtiosihteerityöryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää, miten itäisen Suomen elinvoimaa voidaan vahvistaa nopeasti muuttuneessa tilanteessa. Ryhmä toteutti laajan kyselyn, jonka perusteella päätettiin luoda Itä-Suomelle oma kehittämisvisio.
Vision toteutti työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta konsulttitoimisto MDI, ja se esiteltiin tänään maanantaina Pohjois-Karjalassa Joensuussa.
– Uusia toimintatapoja ja -malleja tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Ajassa on elettävä, sanoo tilaisuudessa puhunut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Itä-Suomi tarvitsee investointeja ja energiassa nähdään siihen mahdollisuus
Itäisen Suomen tulevaisuus koostuu vision mukaan neljästä teemasta: vireästä elinkeinoelämästä, eteenpäin katsovasta koulutuksesta, vakaista oloista ja saavutettavuudesta.
Vireään elinkeinoelämään liittyy vahvasti vihreä siirtymä. Vision mukaan itäinen Suomi on energiamurroksessa etulinjassa, testaten ja tuoden uusia energia- ja ympäristöratkaisuja. Esimerkkeinä mainitaan vetyvoima, sekä aurinko- ja tuulivoima.
Itäisen Suomen tulisi olla houkutteleva investoinneille, jotta alueelle saataisiin uusia työpaikkoja. Myös sähkönsiirtoverkkoja tulisi kehittää.
– Investointien merkitystä ei voi vähätellä. Julkisilla ja yksityisillä investoinneilla on yksinkertaisesti suora vaikutus itäisen Suomen työpaikka- ja väestökehitykseen, kiinteistöjen vaihtoarvoihin ja elinympäristön kehitykseen, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).
Vakautta kehitettäisiin perustamalla Itä-Suomeen kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus. Se tuottaisi osaamista ja ratkaisumalleja ruoantuotantoon, hajautettuun energiatuotantoon, logistiikkaan ja viranomaisyhteistyöhön.
Vakautta kehitettäisiin myös ehkäisemällä yhteiskunnan jakautumista, eli polarisaatiota. Erityistä huomiota kiinnitettäisiin siihen, etteivät nuoret miehet syrjäytyisi.
Saavutettavuutta parannettaisiin kehittämällä maa-, vesi- ja lentoliikennettä, sekä erilaisia digitaalisia ratkaisuja. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulisi olla korkeakoulujen ja yritysten arkea.
Itäisen Suomen visio aiotaan siirtää käytäntöön aktiivisilla verkostoilla, ja ketterillä hankerahoituksilla.
– Tästä alkaa se vaikein osuus, sillä ajatukset ja toiveet on saatava käytäntöön, sanoo elinkeinoministeri Lintilä.
Ministeriöt selvittävät, voiko Itä-Suomeen rakentaa tuulivoimaa
Joensuussa järjestetyssä tilaisuudessa puhui myös kenraaliluutnantti evp. Arto Räty. Hän on parhaillaan tekemässä selvitystä itäisen Suomen tuulivoimarakentamisen edellytyksistä työ- ja elinkeinoministeriön, puolustusministeriön ja ympäristöministeriön toimesta.
– Puolustusvoimien tarpeet ovat suurin ja vaikein rajoittava tekijä, kun puhutaan tuulivoimarakentamisesta itäisessä Suomessa, hän kertoo, ja tarkentaa, että tarkoittaa valtatie viiden itäpuolella olevaa aluetta.
Rädyn mukaan tuulivoimarakentamisessa pitää ottaa huomioon valtakunnallinen energiatarve, puolustusvoimien tarpeet ja Itä-Suomen tarpeet. Yhteiskunnan turvallisuus on hänen mukaansa kokonaisuus.
Vaarallisin alue on tyhjä alue.
– Eli mitä elinvoimaisempi ja toimivampi Itä-Suomi meillä on, sitä turvallisempi Itä-Suomi meillä on, hän sanoo.
Oman puheenvuoron pitäneen sisäministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan Itä-Suomessa tarvitaan puhtaan energian lähteitä, ja sen takia kysymys tuulivoimasta on tärkeä.
– Kyse ei ole vain siitä, että meidän alueen kunnat jäisivät vaille kiinteistöveroista, vaan ennen kaikkea siitä, että me uhataan jäädä paitsi niistä investoinneista. Koska ihan jokainen investoija haluaa sitä puhdasta energiaa, Mikkonen sanoo.
Voit keskustella aiheesta 14.2.2023 klo 23 saakka.