Länsirannikolla tuulee nyt erityisen hyvin.
Vuonna 2020 Suomeen rakennettiin 67 uutta tuulivoimalaa, mutta viime vuonna jo 141.
Tänä vuonna valmistumassa olisi vielä tuplasti enemmän – 344 tuulivoimalaa, todetaan Suomen Tuulivoimayhdistyksestä Ylelle.
Ja tästäkin tuulivoiman vauhti vain kiihtyy.
Suomen ilmastopaneeli toteaa tuoreessa raportissaan tuulivoiman tarpeen viisinkertaistuvan Pohjoismaissa vuoteen 2050 mennessä.
Länsi-Suomi on tässä kehityksessä voittaja – ja myös tulevaisuudessa.
Suurin osa käytössä olevista tuulivoimaloista sijoittuu eri puolille läntistä Suomea ja Perämeren ympärille, ilmee Suomen Tuulivoimayhdistyksen tuoreessa selvityksessä.
Sen sijaan itäiseen Suomeen ei teollista tuulivoimaa juurikaan rakenneta.
Myös suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet sijoittuvat pääosin länsirannikolle.
Yksi keskeinen syy tilanteeseen itärajalla on puolustusvoiminen aluevalvonta ja tutkatoiminta.
Kookkaat tuulivoimalat ovat merkittävimpiä tutkien havaintokykyyn vaikuttavia esteitä. Varsinkin lavat, pyöriessään tutka-aaltoa vastaan, voivat aiheuttaa häiriöitä tutkiin.
Tämä ilmenee myös valtioneuvoston tuulivoimaselvityksessä viime vuodelta.
Sanna Marinin (sd.) hallitus on pyrkinyt selvittämään ja vähentämään tutkista johtuvia rajoitteita tuulivoimarakentamisessa.
Tavoitteena on ollut saada tuulivoimaa tasapuolisemmin maan eri osiin.
Ukrainan sota ja Suomen itärajan uusi turvallisuustilanne haastavat kerralla tämän tavoitteen. Suomen Nato-kaavaillut lisäävät omalta osaltaan itärajan valvonnan painetta.
Tilanne herättää nyt suurta huolta Itä-Suomen maakuntajohtajissa.
Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ei ole yhtään valmista tuulivoimalaa.
– Puolustusvoimien aluevalvonta on ollut aivan keskeinen syy tähän – ja me kyllä ymmärrämme ne syyt.
– Mutta tosiasiallisesti siitä syystä se rakentaminen estyy, sanoo Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen.
Itärajan maakunnat haluavat korvausta tuulivoimasta
Yle kysyi kaikilta maakuntajohtajilta (18 maakuntaa) näkemystä tuulivoiman tulevaisuudesta omassa maakunnassa. Kaikki maakunnat vastasivat kyselyyn.
Vastauksissa korostui itärajan maakuntajohtajien selvä tyytymättömyys tilanteeseen. Tuulivoima ja sen tuomat tulot kunnille karkaavat Länsi-Suomeen.
Kuntien saamat tuulivoimatulot ovat selvässä kasvussa.
Kuntaliiton selvityksen mukaan, kuntien saamat kiinteistöverotulot olivat viime vuonna noin 17 miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa nousee jo reiluun 19 miljoonaan.
Summa voi nousta lähivuosina jopa noin 30 miljoonaan, arvioi Suomen Tuulivoimayhdistys Ylelle.
Tähän rahavirtaan halutaan mukaan myös Itä-Suomessa.
Maakuntajohtajat esittävät ratkaisuksi uudenlaista korvausjärjestelmää, kompensaatiomallin laatimista.
Siinä aluevalvonnan takia menetetyt tuulivoimatulot korvattaisiin jollakin tavoin Itä-Suomen kunnille.
– Kuntien kompensaatiomallin tulisi olla osa heti seuraavaa hallitusohjelmaa ja toteuttaa ministeriöiden laajalla valmistamisella, Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen sanoo Ylelle.
Hirvonen korostaa, että itärajan maakunnissa hoidetaan mielellään itärajan valvontaa – koska isänmaan etu sitä vaatii.
– Mutta on aivan keskeinen oikeusvaltion perusperiaate, että siitä aiheutuvat haitat, kuten tuulivoiman menetykset, tulee meille kompensoida, sanoo Hirvonen.
Tuulivoimatulot valtion kassaan?
Miten kompensaatiomalli sitten käytännössä hoidetaan?
Hirvosen mielestä, tuulivoimatuloja pitäisi tulouttaa ensin valtion kassaan, ja jakaa sieltä alueille maanpuolustuksen takia.
– Jos tuloista jaettaisiin pienikin osa rajamaakuntiin, olisi järjestelmä oikeudenmukainen, Hirvonen perustelee.
Kymenlaakson maakuntajohtajan Jaakko Mikkolan mielestä itärajan maakunnille tulisi osoittaa korvaavia investointeja.
– Mikäli tuulivoiman rakentamista rajoitetaan tai se kielletään kokonaan osasta Suomea, uusiutuvaan energiaan kohdistuvia ja muita kehittämis- ja rahoitustoimia tulisi suunnata erityisesti näille alueille, sanoo Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola.
Etelä-Karjalan maakuntajohtajan Satu Sikasen mielestä investoinnit tuulivoimaan eivät jakaannu maantieteellisesti tasapuolisesti.
– Kompensaatiomalli tarvitaan, mutta sillä ei silti tule heikentää tuulivoimahankkeiden etenemistä muualla Suomessa, Sikanen toteaa.
Kompensaatio tyrmätään – Suomi on jaettava kahtia
Itäsuomalaisten maakuntajohtajien ehdotus kompensaatiosta ei saa muista maakunnista vastakaikua.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju ymmärtää virkaveljiensä tuskan itärajalla, mutta tyrmää ehdotuksen.
– Jos me haluamme edistää tuulivoimaa, kompensaatioehdotus ei ole käyttökelpoinen, Harju sanoo.
Pohjois-Pohjanmaa on Suomen tuulivoimamaakunta: tällä hetkellä valmiita tuulivoimaloita on 349. Se on reippaasti eniten Suomessa.
Harjun mielestä paras ratkaisu olisi Suomen jakaminen sähkön markkinahinnan osalta eri hinta-alueisiin. Mallia voitaisiin ottaa Ruotsista ja Norjasta, jossa näin on tehty.
– Silloin voitaisiin puhua Pohjois- ja Itä-Suomen kokonaisuudesta.
– Tällä olisi vaikutusta sähkön hintaan ja luotaisiin kilpailukykyä näille alueille, paljon paremmin kuin jollakin kompensaatiomenettelyllä, Harju sanoo.
Myös Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi jakaa sympatian itärajan maakunnille.
Riipi ei silti lämpene tuulivoimatulojen kompensaatiolle.
– Lapissa tämä tarkoittaisi käytännössä hankkeiden pysähtymistä, Riipi toteaa vastauksessaan Ylelle.
Tuulivoiman haittoina pidetään maisema-arvojen menetystä ja meluhaittoja asutusten lähellä.
Riipin mielestä haittaperusteen tulee kunnille säilyä vahvana.
– Verotulot täysimääräisesti sijaintikunnille, jossa ovat tuulivoiman haitatkin, Riipi sanoo.
Lisää tuulivoiman tulevaisuudesta Suomessa illan A-studiossa. Vieraina ympäristö - ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) ja kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Kai Mykkänen. A-studio ma 25.4. klo 21:00 TV1.