Asuntolainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor nousi tänään puolen päivän jälkeen yli 3,5 prosentin haamurajan, 3,510 prosenttiin.
Vielä viime keväänä vuoden euribor pyöri miinuksella, mutta on kesästä lähtien noussut ripeästi Euroopan keskuspankin EKP:n peruskorkojen noston vanavedessä. Nostoillaan EKP on pyrkinyt suitsimaan kiihtynyttä inflaatiota, joka karkasi keväällä valloilleen energiahintojen voimakkaan nousun mukana.
Mutta jatkaako euribor vielä nousuaan, Danske bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto?
– Suurin euriborkorkojen nousu on takanapäin. Oletan 12 kuukauden euriborin asettuvan 3,5-4 prosentin välille. Todennäköisesti ei nouse yli 4 prosentin.
Kuusiston mukaan 3,5 prosentin ylityksellä ei pitäisi olla sen suurempaa merkitystä kenenkään kannalta. Esimerkiksi pankit ovat stressitestanneet asuntolaina-asiakkaidensa maksukykyä 6 prosentin korkotasolla.
– Nykyisillä korkotasoilla ei pitäisi tulla ongelmia lainojen takaisinmaksun kanssa.
Edellisen kerran vuoden euribor oli tämän hetkisessä noin 3,5 prosentissa 2008 lopulla eli reilut 14 vuotta sitten.
Kuusiston mukaan seuraavien korkopäätösten suunta riippuu talouden ja inflaation kehityksestä. Inflaatio on jo hienokseltaan talttunut, mutta samaan aikaan yleiset talousnäkymät ovat pikkuisen piristyneet.
– Jos taantuma osoittautuu odotettua lievemmäksi ja lyhyemmäksi, herää kysymys ovatko keskuspankit saaneet hintapaineet hallintaan. Koska mitä vahvempi talous, sitä enemmän palkankorotuspaineita, ja jos yksityinen kulutus pysyy vahvana, yritykset pystyvät jatkamaan hintojen korotuksia.
– Jos inflaatiopaineet pysyvät yllä, niin mahdollisesti keskuspankit joutuvat vielä nostamaan korkoja. Mutta tämän hetkisten tietojen valossa euriborit alkavat saavuttaa huipputasoaan, Kuusisto arvioi.
Koroista voi hyötyäkin
Nousevat korot tarkoittavat samalla myös sitä, että tavalliset pankkiasiakkaat alkavat saada plus-merkkistä korkoa talletuksilleen vuosien nollavaelluksen jälkeen. Tosin nykyinen tuotto on liian matala kompensoimaan inflaation vaikutuksen.
Kuusisto nostaa esiim myös sijoittajan näkökulman.
– Koko finanssikriisin (2008) jälkeisen ajan osakemarkkina on tuottanut hirveän hyvin, mutta perinteisille korkosijoituksille ei ole voinut saada oikein mitään tuottoa viimeiseen kymmeneen vuoteen. Mutta nythän ne alkavat taas tuottaa, ja niitähän pidetään yleisesti riskittömämpinä, Kuusisto sanoo.
Voit keskustella aiheesta 14.2. klo 23 saakka.