Huomenna perjantaina ensi-iltaan tuleva Risto Räppääjä ja villi kone on järjestyksessä yhdeksäs Räppääjä-elokuva. Sinikka ja Tiina Nopolan suosittuun kirjaan perustuva leffa on jälleen kerran taattua Räppääjä-laatua: railakas tarina, vitsikkäät hahmot ja säkenöivät lapsinäyttelijät.
Ensimmäinen Risto Räppääjä -kirja ilmestyi 25 vuotta sitten. Ensimmäinen Räppääjä-musikaalielokuva puolestaan lävähti valkokankaille vuonna 2008. Se oli tuolloin vuoden suosituin kotimainen elokuva, joka keräsi 213 027 katsojaa. Musiikin elokuvaan oli säveltänyt Iiro Rantala.
Villi kone on säveltäjä, pianisti Rantalan kuudes Räppääjä-elokuva.
– Paljon enemmän saan tästä palautetta kuin jazzpianon pimputtelusta.
– Monet eivät edes tiedä siitä toisesta puolesta mitään, vaan kysyvät vain milloin tulee uusi Räppääjä, Rantala nauraa.
Iiro Rantala sanoo olevansa iloinen, että Räppääjä-elokuvien budjettiin on yhä varattu kunnollinen siivu musiikintekoa varten. Vertailu kansainvälisten tuotantojen kanssa voi silti olla lannistavaa, niihin katsoja kotimaista elokuvaa tietenkin vertaa. Suomalaiset elokuvat kilpailevat yleisöstä Disneyn, Pixarin ja muiden jättien miljoonaproduktioiden kanssa.
– Työstin tämän leffan musiikit yhdessä Mikko Renforsin kanssa, joka esimerkiksi ohjelmoi kaiken. Hollywoodissa meidän tilallamme olisi ollut ainakin 25 tekijää. Tilanne on omalla tavallaan ihan kutkuttava, Rantala tokaisee.
Ensimmäisen Risto Räppääjä -elokuvan soundtrack soi aikanaan monessa perheessä kirjaimellisesti puhki. Musiikkia kuunneltiin tuolloin cd-levyiltä, jotka tuppasivat lasten käsittelyssä naarmuuntumaan.
Iiro Rantalan tyyleillä leikittelevä ja aidosti hauska musiikki tarttui korvaan.
Laulut kuvataan huulia liikuttamalla, mutta helpointa on laulaa mukana
Säveltäjä Iiro Rantalan osaamista arvostavat myös uuden leffan nuoret näyttelijät Otso Törmälä (12, Risto Räppääjä) ja Meri Lahikainen (10, Nelli Nuudelipää).
– Nämä voisivat olla ihan oikeita biisejä, eikä mitään elokuvabiisejä, kiteyttää Otso.
Molemmat ihmettelevät, miten paljon elokuvan musiikin eteen oli nähty vaivaa. Otso Törmälä sanoo osaavansa vain arvailla millainen koko prosessi on ollut. Miten pitkään on kestänyt ja mitä on tehty siihen mennessä, kun laulajat saivat materiaalin nuotteineen harjoiteltavaksi.
Sekä Meri että Otso ovat harrastaneet musiikkia jo pienestä asti. Molemmat kertovat säveltävänsäkin. Elokuvamusiikin laulaminen oli hauskaa ja kappaleet nauhoitettiin jo keväällä ennen kesän kuvauksia.
Niiden esittäminen kuvauksissa olikin sitten oma juttunsa.
– Kun oltiin kuvaamassa laulukohtauksia, ne soi taustalla ja meidän piti laulaa siinä mukana. Sun piti ikään kuin suulla näytellä se laulu, kuvailee Meri.
– Niin, lipsynkkaa, täsmentää Otso ja jatkaa:
–Se on vähän erikoista, mutta veikkaan, ettei sitä huomaa, paitsi jos sen tietää. Näyttää siltä, että ne lauletaan siinä paikalla.
Lapsinäyttelijät eläköityvät rooleistaan liian nopeasti
Elokuvan tuottaja Rimbo Salomaa kertoo, että lastenelokuvassa aletaan heti alusta asti taistella aikaa vastaan. Salomaa on Rantalan tapaan ollut mukana jo kuudessa Räppääjä-leffassa.
– Keväällä, kun tuotantopäätös elokuvasäätiöltä tulee, aletaan kuumeisesti etsiä lapsia. Ja ennen kesän kuvauksia heidän pitää oppia kaikki, laulut, repliikit ja elokuvanäytteleminen, Salomaa sanoo.
Aikuisille projekti on yksi monien joukossa. Lapset tekevät yleensä ensimmäistä ja usein myös viimeistä rooliaan. Salomaa sanoo lapsinäyttelijöiden usein ”eläköityvän” rooleistaan ensimmäisen elokuvan jälkeen.
Seuraava kilpajuoksu alkaakin ennen seuraavaa leffaa. Otso ja Meri olivat niin hyvä parivaljakko, että työryhmä tekisi heidän kanssaan mielellään toisenkin Räppääjän, mutta riittääkö aika? Parin vuoden sisään nyt 12-vuotias Otso Törmälä saattaa olla jo viiksekäs parimetrinen teini.
Elokuvan musiikissa pitää kuulua varhaisnuorten soittolista
Suomalaisissa lastenelokuvissa on usein huolella tehtyä ja laadukasta musiikkia. Jussi-palkittu, kansainvälistäkin mainetta saanut elokuvasäveltäjä Panu Aaltio on tehnyt musiikkia Supermarsuun (2018) ja Pertsa ja Kilu -elokuviin (2021 ja 2023).
Heinähattu ja Vilttitossu -elokuviin ovat säveltäneet musiikkia Hector ja muun muassa monista tv:n viihdeohjelmista tuttu Katja Lappi.
Risto Räppääjä -säveltäjiäkin on kaksi, sillä kolmeen elokuvaan musiikin on tehnyt Esa Nieminen.
Räppääjä-elokuvien kohdeyleisö koostuu 8-12-vuotiaita varhaisnuorista, jotka ovat suurin piirtein syntyneet luurit päässä. Ikäryhmään kuuluvat kuluttavat valtavat määrät musiikkia ja ovat tarkkoja tyylilajeista.
Iiro Rantala kertoo, että nuoren elokuvakatsojan pitää löytää leffamusiikista yhtymäkohtia omaan soittolistaansa.
Risto Räppääjä ja villi kone kertoo siitä, kuinka kirpputorilta ostettu videopeli saa Riston, ja hiukan myös alakerran naapurin Lennart Lindbergin, valtaansa.
– Me kuuntelimme Mikon (Renfors) kanssa paljon pelimusiikkia tätä leffaa varten.
– Räppääjissä on yleensä aika vähän varsinaista rap-musiikkia, mutta tähän pelihommaan kirjoitimme sellaisen mäiskintäjutun, jossa myös räpätään. Se soi läpi leffan, Rantala kertoo.
Musiikkielokuvan säveltäjän ensimmäinen yhteistyökumppani on sanoittaja. Kaksi vuotta sitten edesmennyt Sinikka Nopola ehti kirjoittaa tähän leffaan vain yhden laulun sanat. Työtä jatkaa nyt Sinikan poika Matias Nopola.
Räppääjä-tavoittelee myös elokuvasaleihin tottumatonta yleisöä
Risto Räppääjä ja villi kone nähdään ensi-iltaviikolla 140 salissa kautta Suomen. Tuotantoyhtiöissä seurataan elokuvan menestystä erityisellä mielenkiinnolla. Koronasulun aikana ehti varttua uusi sukupolvi, joka ei ole koskaan käynyt elokuvissa. Rimbo Salomaa huomaa, että vanhemmatkin ovat vähän hämillään.
– Ennakkonäytännöissä meiltä kyseltiin, voiko pieni lapsi tulla elokuvateatteriin ja onko tässä leffassa jotain pelottavaa.
– Vakuutimme, että Risto Räppääjät ovat ehdottoman sallittuja kaiken ikäisille, Salomaa myhäilee.
Korjattu 20.25: yksi elokuvasäveltäjistä on Esa Nieminen ei Niemi.
Lue lisää:
Kirjailijat Sinikka ja Tiina Nopola ovat luoneet lastenkirjallisuuden nykyklassikoita
"Suomen hauskin nainen" – sosiaalinen media täyttyi Sinikka Nopolan surijoista