Koronakriisin uskottiin jättävän pysyviä vaikutuksia perinteiseen suomalaiseen kättelykulttuuriin. Koko kättelykulttuurin ennustettiin jopa katoavan.
Kätteleminen on tapana kuitenkin palautumassa ennalleen. Tätä mieltä on Tapaseuran varapuheenjohtaja Risto Rasku, joka on toiminut Tapaseurassa jo parikymmentä vuotta.
Koronan aikana kättely väheni jo viranomaisten ohjeistustenkin vuoksi ja tilalle tulivat erilaiset tervehtimismuodot.
– Nopeasti vanha kättelytapa on kuitenkin palaamassa, sanoo Rasku.
Rasku mainitsee esimerkkinä viime presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtuneen perinteisen kättelyn.
Tosin presidenttipari puhdisti kättelyjen välillä kätensä käsidesillä. Lisääntynyt käsihygienia onkin korona-ajan ehkä paras muutos ihmisten käyttäytymisessä.
Rasku kertoo, että ei itse erityisemmin välittänyt korona-ajan tervehtimisilmiöistä, joissa kyynerpäitä kolauteltiin toisiinsa tai tervehdittiin nyrkeillä.
Lue myös: Koko kylä tuntee ikiliikkuja Lauri Nurmisen, joka rakastaa kättelemistä
Entä jos ei halua kätellä?
Jos ihmisten kohdatessa haluaa välttää kättelyn, hyvän tavan mukaisia vaihtoehtoja tälle on pieni kumarrus, hymyileminen tai suulinen tervehtiminen.
– Itse joko kättelen tai kumarran ja sanon, että hyvää päivää, on hauska tavata. Tärkeintä on katsoa vastapuolta silmiin, sanoo Risto Rasku.
Kättelijöinä me suomalaiset olemme pohjoista jäykkää kansaa.
Kättelyttavat vaihtelevat toisten ihmisten löysästä otteesta toisten kovaan puristamiseen. Kaikkia tapoja tältä väliltä löytyy.
– Emmehän me suomalaiset koskaan mitään ranskalaisia kättelijöitä tai poskisuudelmien antajia ole olleet, sanoo Rasku.
Hänen mielestään hyvien tapojen mukainen kättely ei saa kestää liian pitkään eikä ote saa olla liian kova. Pari kertaa kätellessä notkautetaan kättä ja siinä se.
Tapaseura ry on perustettu vuonna 1996 vaalimaan ja vaikuttamaan suomalaiseen tapakulttuuriin. Jäseniä yhdistyksellä on lähes 300.
Oletko sinä jatkanut kättelyä korona-ajan jälkeen? Voit kommentoida keskiviikkoon kello 23:een.