Ylä-Savon seutu on parantanut sijoitustaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kuntarankingissa. Ylä-Savo on noussut kärkikymmenikköön sijalle yhdeksän. Kaksi vuotta sitten alueen sijoitus oli 12:s.
Kuntaranking mittaa eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Sijoitukseen vaikuttaa moni asia: kuinka yrityslähtöistä kunnan päätöksenteko on, millaisia alueen julkiset yrityspalvelut ovat sekä, mikä yrityksien mahdollisuus on osallistua palveluiden, kuten julkisten hankintojen tuottamiseen.
Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla.
Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgrenin mukaan Ylä-Savossa tehdään paljon hyviä asioita elinkeinoelämän vahvistamiseksi. Esimerkeiksi hän nostaa muun muassa tulevina vuosina toteutuvat biotalouden investoinnit ja vahvan maaseutuyrittäjyyden.
– Parhaiten alue tunnetaan kuitenkin isoista teknologia- ja metalliteollisuuden yrityksistään kuten Ponssesta.
Rankingin tulosten mukaan kriisivuodet ovat vahvistaneet alueellista sitoutumista. Esimerkiksi Ylä-Savossa ja Kajaanin seudulla sijainnin arvostus on noussut viime vuosina.
Lisäksi etätyön lisääntyminen on helpottanut uusien työntekijöiden rekrytointia ja ylipäätään liiketoiminnan harjoittamista ruuhka-Suomen ulkopuolella.
Korona ja Venäjän hyökkäyssota pistivät terävöittämään toimintaa
Yleisellä tasolla kuntien harjoittama elinkeinopolitiikka ja paikallinen yritysilmapiiri saavat yrityksiltä selvästi useammin kiitosta kuin moitteita. Tuoreet tulokset kertovat, että kunnat saivat omilta yrityksiltään mittaushistorian korkeimmat arvosanat.
Aikio-Tallgrenin mielestä alueet ovat koronan ja Venäjän hyökkäyssodan takia joutuneet terävöittämään omaa toimintaansa. Kunnissa positiivinen kierre alkoi jo koronan aikana. Esimerkiksi yrityksien hakemat kustannustuet hoidettiin perille nopealla aikataululla pienissä kunnissa.
– Elinkeinotoimi ja kunnan päättäjät pistivät silloin töpinäksi. Oli yhdessä tekemisen meininki, hän kertoo.
Savon yrittäjien puheenjohtaja korostaa, että kunnilla ja yrityksillä on kohtalonyhteys eli paikallisten yrityksien tilanne vaikuttaa suoraan kuntaan.
– Menemme historiallisesti niitä hetkiä kohti, että voidaan sanoa kunnan olevan niin hyvä kuin sen yritykset ovat.
Parhaillaan eletään muutoksen aikaa. Hyvinvointialueiden myötä kuntien rooli elinkeinoelämän kehittäjänä selkenee. Muun muassa ensi vuonna toteutuva TE-palvelut 2024 uudistus siirtää työelämäpalvelut kuntien vastuulle.
– Palvelut tulevat lähelle ja se kuulostaa hyvältä, mutta siinä on myös uuden tsemppauksen ja tekemisen paikka. Varsinkin kohtaamo-ongelma työpaikkojen ja työntekijöiden välillä pitäisi saada kuntoon.
Aikio-Tallgren toivoo myös, etteivät uudistuksen hallinnolliset ja byrokraattiset asiat nouse pääasiaksi vaan kunnissa keskiytään palvelemaan työnhakijoita ja työnantajia.