Puolueissa ollaan yhtä mieltä siitä, että julkinen talous tulisi saada tasapainoon, mutta keinot jakavat mielipiteitä. Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni uskoo, että leikkaukset odottavat kaikkia hallinnon alueita.
– Ei voi olla niin, että suljetaan pois joku alue. Jos demarit sanovat, että koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista ei leikata ja kokoomus sanoo, että puolustuksesta ja oikeusmenoista ei leikata, niin lopulta meille jää aika vähän, mistä leikata, sanoo Kulmuni Ylen aamussa.
Kulmuni sanoo, että säästöjä tulee varmasti läpi koko budjettikirjan.
– Ihan varmasti on juustohöylää ihan kaikkialta, summaa Kulmuni.
Hänen mukaansa veronkiristyksiltäkään ei todennäköisesti säästytä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne puolestaan kritisoi juustohöylämallia.
– Juustohöylä on ihan eri asia kuin jatkuva säästäminen ja jatkuva toiminnan parantaminen. Mehän olemme keskustelemassa pelkästään siitä, että nostetaanko veroja vai paisutammeko velkaa vai teemmekö karmeita leikkauksia, Ranne sanoo.
Ranteen mukaan resurssit tulisi osoittaa kuntiin ja valtiolle sinne, missä tehdään kaikkein tärkeintä työtä.
– Ei niin, että meillä on huonoja tietojärjestelmiä ja tehdään kaikenlaista puuhaa, mitä ei tarvitsisi. Tehdään kaikenlaisia hankkeita – ja hankkeet eivät ehkä ole niin hyvässä jamassa. Tätä kautta saadaan miljardiluokan säästöt vuosittain ja se ei tarkoita sitä juustohöylää, Ranne painottaa.
Kulmuni muistuttaa väestön ikääntymisestä ja työvoimapulan paikkaamisesta.
– Me ikäännytään kansakuntana, meillä on jatkuvasti työvoimapulaa ja esimerkiksi perussuomalaiset eivät tätä asiaa halunneet oivaltaa. Mistä me saadaan niihin yrityksiin työntekijöitä, jotta meidän työllisyysaste nousisi, kysyy Kulmuni.
Kulmunin mukaan työntekijät nostaisivat työllisyysastetta, olisi vähemmän menoja, eikä tarvitsisi tehdä niin paljoa säästöjä.
SDP:n Kim Berg ei leikkaisi julkisista peruspalveluista
– Koulutus-, opetus-, sosiaali- ja terveyssektori on sellainen, mihin emme haluaisi koskea, sanoo SDP:n kansanedustaja Kim Berg.
Bergin mukaan leikkaamisessa ja sopeuttamisessa on tärkeää välttää hölmöjä ratkaisuja.
– Jos me lähdetään heikentämään ihmisten terveyttä tai opetustasoa, niin se kostautuu myöhemmin, Berg selventää.
Berg ei kuitenkaan tarkoita, ettei esimerkiksi sosiaali- ja terveyssektorilta voisi löytää jotakin säästökohteita.
– Sieltä löytyy rakenteisiin ja toimitiloihin liittyviä kustannuksia, mitä pitää katsoa. Sieltä löytyy it-kustannuksiin liittyviä asioita. Lisäksi pitää katsoa ylipäätänsä toiminnan tehostamista, ettei tehdä päällekkäisiä asioita, vaan pystytään järkeistämään palvelua, Berg sanoo.
Lulu Ranne ei näe Bergin säästökohteissa konkreettisia keinoja julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Ranne nostaisi työllisyysastetta työttömien töihin saattamisella
– Meillä on tällä hetkellä 260 000 työtöntä työnhakijaa. Me ei voida tehdä niin, että me lisätään julkisia menoja lisäämällä maahanmuuttoa, tuentarvitsijoita tai toteutetaan ilmastohankkeita, Ranne sanoo.
Ranteen mielestä meidän tulisi keskittyä vain sellaisiin toimenpiteisiin ja päätöksiin, jotka ovat suomalaisille välttämättömiä. Hän näkee tilanteessa paljon erilaisia vaihtoehtoja ja toivoo hallituspuolueilta ymmärrystä menoja lisäävien päätösten karsimiseen.
– Me emme voi tehdä enää lisää päätöksiä, jotka paisuttavat meidän menoja, vaan niitä täytyy lähteä karsimaan ihan toden teolla, sanoo Ranne.
Kulmuni kritisoi perussuomalaisten linjaa työperäisen maahanmuuton tiimoilta epäselväksi.
– Suomalaiset ovat iät ajat lähteneet töihin maailmalle, että kyllä Suomeenkin täytyy pystyä tulemaan töihin, Kulmuni sanoo.
Lue myös:
Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 85–72 äänestyksessä velkaantumisesta