Turkin maanjäristysalueelle on tarvittu kansainvälisen pelastustoiminnan apua myös Suomesta. Seitsemän suomalaisasiantuntijaa työskentelee Turkissa tekniikka-, logistiikka- ja johtotehtävissä vielä ainakin muutaman viikon ajan. Esimerkiksi logistiikka-asiantuntijat työskentelevät kentällä vastaanottamassa tarvikeapua.
Pelastusopistossa Kuopiossa koulutetaan parhaillaan uusia asiantuntijoita monenlaisista taustoista vastaavanlaisiin avunantotehtäviin ympäri maailmaa.
Vuosittain järjestettävä koulutus tulee aina täyteen, mutta päteviä hakijoita voisi olla vielä enemmän, sanoo koulutussuunnittelija ja kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntija Tero Lähdesmäki Pelastusopistosta.
– Tietysti pelastusalan osaajia on hyvä olla paljon hakijoissa, mutta kysyntää on myös pelastusalan ulkopuolelta. Etenkin logistiikka sekä tieto- ja viestintätekniikka ovat aloja, joille on paljon kysyntää tällä hetkellä.
Tarvetta on myös kielitaidolle. Englannin lisäksi etenkin ranskan tai espanjan taitamisesta työkielenä on hyötyä.
Akuuteista onnettomuuksista neuvonantoon
Noin viikon mittaisen peruskoulutuksen käyneet voivat osallistua erikois- ja jatkokoulutuksiin, jotka valmentavat kenttätöihin. Kuopiossa tämän viikon kurssilla käytännön olosuhteita harjoittelevat teknisen avun ja tuen TAST-ryhmäläiset. Koulutuspolku päättyy kenttäharjoituksiin, joissa harjoitellaan mittavan katastrofitilanteen hoitaminen.
Kansainvälisen pelastustoiminnan tehtävät ovat monesti akuutteja onnettomuuksia, mutta työt voivat liittyä myös neuvonantoon.
– Ukrainan sota on työllistänyt meitä välillisesti Ukrainan naapurimaissa EU:n kautta. Viime vuonna suomalaisia palomiehiä lähetettiin Kreikan viranomaisten tueksi metsäpalojen takia.
Suomalaisasiantuntijoille on riittänyt tehtäviä Etelä-Amerikkaa myöten. Kun avunpyyntö tulee, Pelastusopisto arvioi aluksi resurssinsa.
– Käymme läpi, onko meillä yksinkertaisesti sitä osaamista, mitä pyydetään ja tarvitaan. Käymme sisäministeriön kanssa keskustelua tehtävään lähtemisestä. Sen jälkeen teemme valinnat kohteeseen lähetettävistä henkilöistä.
Suomessa ei vielä ole vastaanotettu kansainvälistä apua
Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan rekisterissä on tällä hetkellä noin 200 asiantuntijaa. Noin puolet heistä on pelastusalan ammattilaisia.
– Työ on tärkeää. Lähetämme asiantuntijoita Suomen pelastustoimen edustajina maailmalle. He vievät mukanaan suomalaista osaamista. Tuemme muita valtiota, sanoo Lähdesmäki.
Suomessa kansainvälistä pelastusapua ei tähän mennessä ole tarvittu. Lähdesmäen mukaan Suomi voisi joutua kansainvälisen avun tarpeeseen esimerkiksi suurien metsäpalojen tai tulvien tilanteessa. Kansainvälisestä pelastustoiminnasta ulkomailta saatavat opit hyödynnetään Suomessa kansallisessa varautumisessa ja pelastustoiminnassa.
– Emme tiedä, milloin myös itse tulemme tarvitsemaan samankaltaista apua, Lähdesmäki huomauttaa.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 17.2. klo 23:een saakka.