Jäätilanne on Keski-Suomessa tänä talvena ollut tavanomaista huonompi.
Lämmin sää on lisännyt lumien sulamisvesiä ja sitä kautta vesistöjen virtaamia, minkä vuoksi jäät ovat etenkin virtapaikoissa olleet erittäin huonoja.
Jään paksuus on nyt noin 30 senttimetriä, mikä on kymmenisen senttiä tavanomaista vähemmän.
Jäätä on kuitenkin riittävästi jäällä liikkumiseksi, sanoo vesistötarkastaja Petteri Kemppi Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
Poikkeuksena ovat virtapaikat, joihin sulamisvedet tavallisesti ohjautuvat. Tänä keväänä virtapaikkojen sulat alueet ovat olleet tavanomaista laajempia.
Etelämpänä Suomessa, esimerkiksi Näsijärvellä, on jo tehty havaintoja railoista. Petteri Kempin mukaan railoista ei kuitenkaan ole havaintoja Keski-Suomesta.
Kemppi muistuttaa, että railoja esiintyy keväällä, jolloin lämpötilan vaihtelut alkavat olla suuria.
Kevätjäillä onkin syytä varovaisuuteen, sillä railo voi olla vaikea havaita – lisäksi se heikentää jään kantavuutta etenkin moottoriajoneuvolla ajettaessa huomattavasti, Kemppi toteaa.
Kymönkosken jäätie avattiin tammikuussa
Keski-Suomessa on tänä talvena päästy ajamaan jääteitä pitkin.
Ainakin Kymönkosken jäätie Viitasaarella saatiin käyttöön tammikuun aikana, ja sitä pitkin voi päästä liikkumaan säästä riippuen mahdollisesti vielä maaliskuussa.
Jäätien vaatima jään minimivahvuus on yleensä 20 senttiä tai enemmän, jotta se kantaa henkilöauton painon.
Tällä hetkellä jäätien paksuus on Viitasaarella noin 40 senttimetriä; aikaisempina vuosina samaan aikaan jäänpaksuus on ollut huomattavasti enemmän.
Jäätien kunnossapidosta vastaava Jere Toppinen kertoo, että leuto talvi on aiheuttanut haasteita.
Jäälle ei Toppisen mukaan uskalla mennä traktorilla, jonka kanssa auraaminen sujuisi huomattavasti nopeammin kuin maastoautolla, jolla auraaminen nyt hoidetaan.
Keski-Suomen ely-keskuksen mukaan jäätiet ovat tärkeä osa tieverkkoa Keski-Suomessa. Etenkin maaseutukunnissa jäätiet lyhentävät huomattavasti matkaa palvelujen pariin.