Hakerekka kippaa kuormaa Inarin lämpölaitoksen Inergian halliin. Puut ovat peräisin kiistanalaisesta Inarin yhteismetsästä, josta isot metsäyhtiöt ovat kieltäytyneet ostamasta puuta.
Inergialle eli Inarin lämpölaitokselle puut kelpaavat. Ainoa ongelma on, ettei niitä saa tarpeeksi.
– Olemme joutuneet lisäämään turpeen polttoa, että saamme asiakkaiden talot lämpimiksi, Inergia Lämmön toimitusjohtaja Mika Järvenpää sanoo.
Inarin yhteismetsän metsäkauppa on ollut jumissa jo neljän vuoden ajan. Ongelman ytimessä ovat erilaiset metsäsertifikaatit.
FSC-sertifikaatin riskiarvion mukaan joissakin Lapin kunnissa, kuten Inarissa, puunhankinta voi uhata saamelaiskulttuuria ja poronhoitoa. Paikalliset paliskunnat eivät hyväksy laajoja hakkuita yhteismetsän alueella, joten isot metsäyhtiöt eivät puuta osta. Niiden tulkinnan mukaan sertifikaatti edellyttää sopua.
– Meidän näkökulmasta hakkuut ovat laillisia, Järvenpää sanoo.
Pelkkiä energiajakeita metsästä ei silti kannata lähteä hakemaan.
Kaukolämmön laskuissa huima nousu
Kiistat Inarin yhteismetsän hakkuista näkyvät myös tavallisten inarilaisten kukkarolla. Vaikeutuneen puunsaannin takia Inergia on joutunut nostamaan hintojaan viimeisen neljän vuoden aikana jo viidenneksen ja myös kuntalaisilla voi olla vaikeuksia saada polttopuuta.
Kun puukauppa hiljeni, Inergia käänsi katseensa itään ja osti haketta Venäjältä.
Ukrainan sodan syttyessä puuvirta idästä loppui. Se nosti edelleen kotimaisen puun kysyntää ja hintoja.
– Vielä vuonna 2018 emme käyttäneet yhtään turvetta. Tälle vuodelle olemme arvioineet, että joudumme tuottamaan noin 10000 megavattituntia turpeella, Järvenpää sanoo.
Tuuli tai aurinko ei auta Inarissa
Järvenpään mukaan muitakin vaihtoehtoja on mietitty.
Inergialla on tällä hetkellä kolme isoa lämpökeskusta, jotka perustuvat polttotekniikkaan, Saariselällä, Ivalossa ja Inarin kyläkeskuksessa.
– Niillä laitoksilla on vielä 10–20 vuotta teknistä käyttöikää jäljellä. Koko ajan tässä mietitään ja tehdään erilaisia selvityksiä ja skenaarioita, millä ne aikanaan pystytään korvaamaan.
Järvenpään mukaan vaihtoehdot pohjoisessa ovat kuitenkin rajalliset.
– Suoran aurinkoenergian tai tuulen käyttäminen voi olla meillä aika haasteellista.
Saariselän boikottiuhkailua
Inergia toimittaa kaukolämpöä myös Saariselän matkailutoimijoille. Kun hakkuut yhteismetsän alueella käynnistyivät uudelleen tammikuussa sosiaalisessa mediassa väläyteltiin jopa boikottia Saariselän matkailukohteita vastaan, koska ne lämpiävät kiistanalaisen metsän puilla.
Tähän asti kyse on Järvenpään mukaan ollut kuitenkin yksittäisistä yhteydenotoista Saariselän hotellitoimijoihin ja myös Inergiaan.
– Tiedostamme, että meidän oma polttoaineen hankinta aiheuttaa keskustelua ja että meidän toiminnalla on jälki meidän ympäristöön, mutta paikallisen raaka-aineen käyttö on paras tapa tuottaa kaukolämpöä.
Ainakaan toistaiseksi boikottipuheet eivät ole vaikuttaneet kaukolämmön tuotantoon tai hankintaan Saariselän alueella.
Vaikeuksia tuottaa osinkoja
Inarin yhteismetsän hoitokunnalle tilanne on vaikea. Lain mukaan yhteismetsän on tuotettava osakkailleen osinkoa.
– Aika hankalaa se tällä hetkellä on, hoitokunnan puheenjohtaja Yrjö Mattila sanoo.
Yhteismetsä on saanut tuloja viime vuosina muun muassa vuokraamalla alueitaan määräaikaisesti matkailukäyttöön.
Viime vuonna yhteismetsä möi kaikista kiistanalaisimman alueensa Anglo American kaivosyhtiölle, jonka tarkoitus on tehdä alueesta yksityinen suojelualue.
Lisää metsää suojeluun ei ole aikeita myydä.
– Se tie on käyty läpi. Inarista on yli 70 prosenttia suojeltu, nyt olisi aika alkaa etelän mettiäkin suojelemaan, Mattila sanoo.
Vaikka lain mukaan FSC-säännöt eivät anna paliskunnille hakkuisiin veto-oikeutta, isot puunostajat paliskuntien vastustus on säikäyttänyt.
Samaan vyyhteen liittyvät myös saamelaisasiat.
– Yhteismetsä perustettiin aikanaan inarinsaamelaisille. Osakkaista 60 prosenttia on yhä inarinsaamelaisia. Nyt paliskuntien sana painaa enemmän kuin saamelaisten, yhteismetsän hoitokunnan sihteeri Kari Kyrö sanoo.
EU-säännöt vaikeuttavat kauppaa
Soppaa sekoittaa myös EU:n kaksi vuotta sitten hyväksymä biodiversiteettistrategia. Sen tavoitteena on suojella EU:n kaikki iki- ja aarniometsät. Suojelumetsien tarkempi määrittely on yhä kesken, mutta Inarin puukauppaa strategia ei ole ainakaan helpottanut.
Mattilan mukaan puukauppa menee käytännössä jäihin heti, jos pinoon eksyy yksikin yli 200-vuotias puunrunko.
Käytännössä alle 200-vuotias puu ei Inarin korkeudelle ehdi Mattilan mukaan kasvaa kunnolla edes tukkikokoiseksi.
MTK Lapin kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkosen mukaan kaupan hyytyminen ei koske ainoastaan yhteismetsän osakkaita.
– Kun iso toimija on pois, vaikeuttaa se pienempienkin metsänomistajien puukauppoja.