Ylä-Lapissa, Inarin paliskunnissa vanhat metsät kuuluvat olennaisesti porojen laidunalueeseen. Alueella käytiinkin takavuosina kiistaa metsätalousalueilla sijaitsevien tärkeiden porolaitumien metsien käytöstä.
Sopu syntyi vuonna 2010. Silloin julkistetussa sopimuksessa rajattiin 43 000 hehtaaria metsätalousmetsää 20 vuodeksi metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Sen lisäksi metsätalouskäyttöön varatuille alueille sovittiin joitain metsänkäsittelyrajoituksia. Osalla paliskuntien alueesta jatkettiin monikäyttömetsätaloutta.
Metsähallituksen mukaan Ylä-Lapin valtion omistamat maat 2,56 miljoonaa hehtaarin laajuudelta ovat kokonaisuudessaan poronhoidon käytössä. Tuottavasta 546 000 hehtaarin metsäalueesta alle puolet on tällä hetkellä metsätalouden käytössä. Talousmetsiä hakataan vuodessa 100 000 kuutiota.
Paliskunnat: "Metsähallitus ei seuraa neuvoteltuja hakkuusuunnitelmia"
Metsärauhan sopimisen jälkeen on aika ajoin noussut pintaan uusia ristiriitoja. Viimeisimpänä keväällä 2016 Metsähallitus ja Inarin Muddusjärven paliskunta olivat eri mieltä vuonna 2010 tehdyn sopimuksen toteutumisen yksityiskohdista. Osapuolet pääsivät kuitenkin sopuun syksyllä 2016.
Nyt Inarin metsäpaliskunnat moittivat Metsähallituksen Metsätalous Oy:tä siitä, että se ei seuraa paliskuntien kanssa neuvoteltuja hakkuusuunnitelmia.
Metsähallituksen Metsätalous Oy:n Lapin aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen sanoo, että Metsähallitus on lähettänyt paliskunnille hakkuusuunnitelmat aina, kun ne ovat valmistuneet, mutta hakkuut eivät välttämättä ala saman vuoden aikana.
– Nyt on sitten ilmeisesti käynyt niin, että paliskunnassa ei ole sitä huomattu, että ne on aikaisemmin lähetetyn leimikon hakkuita tehty, ja siitä tullut tällainen epäselvyys, selventää Korhonen.
Paliskunnat vaativat metsätaloustoimista pidättäytymistä
Hammastunturin ja Paatsjoen paliskunnat vaativat, että Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toiminnan saamelaiseen poronhoitoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan, ja että MH Metsätalous Oy pidättäytyy kaikista metsätaloustoimista paliskunnan alueella vaikutustenarvioinnin ajaksi. Toimintaa ei kuitenkaan tarvitsisi keskeyttää paliskunnan kanssa erikseen sovittavien hankkeiden osalta.
Metsähallitus kokee paliskuntien vaatimukset haastavana.
– Se on tietenkin meidän kannalta hirmu ongelmallinen esitys. Me haluaisimme lähteä siltä linjalta, että käydään olemassa olevien sopimusten ja menettelyjen pohjalta näitä neuvotteluja, ja me lähetämme edelleen kaikki hakkuusuunnitelmat paliskunnille, ja olemme valmiita niistä neuvottelemaan, sanoo Metsähallituksen Metsätalous Oy:n Lapin aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen.
Paliskunnat pyytävät tukea Saamelaiskäräjiltä
Hammastunturin ja Paatsjoen paliskunnat ovat pyytäneet Saamelaiskäräjiltä tukea vaatimuksiinsa.
Saamelaiskäräjät kirjoittaa vastauksessaan paliskunnille, että Saamelaiskäräjät tuntee saamelaisten metsäpaliskuntien ahdingon, ja sen tilanteen, kun kilpailevat maankäyttömuodot aiheuttavat laidunmenetyksiä ja heikentävät laitumia. Saamelaiskäräjien mukaan Hammastunturin, Paatsjoen ja Muddusjärven paliskunnissa ilmenneiden eri maankäyttömuotojen välinen kilpailu on samantapaista muissakin saamelaisissa metsäpaliskunnissa.
– Tämä saamelaiskulttuuriin kuuluvan porotalouden harjoittamisedellytyksiä heikentävä tilanne on poronhoitolain, metsähallituslain, Suomen perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen, kirjoittaa Saamelaiskäräjät vastauksessaan metsäpaliskunnille.
Saamelaiskäräjät ehdottaa neuvotteluja
Saamelaiskäräjät ehdottaa, että Metsähallituksen Metsätalous Oy, saamelaisalueen metsäpaliskunnat ja Saamelaiskäräjät aloittaisivat neuvottelut ristiriitojen ratkaisemiseksi. Neuvotteluissa käsiteltäisiin saamelaiskulttuurin harjoittamisedellytyksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin menettelyjä ja laajuutta. Saamelaiskäräjien mielestä neuvotteluissa tulisi tarkastella myös Metsähallituksen ja paliskuntien välisten sopimusten mahdollisia rikkomuksia, koska osapuolilla näyttää olevan toisistaan poikkeavat näkemykset.
– Neuvotteluihin voitaneen tarvittaessa kutsua myös muita osapuolia, kirjoittaa Saamelaiskäräjät vastauksessaan metsäpaliskunnille.
Metsähallituksen Metsätalous Oy on valmis neuvotteluihin.
– Metsähallitus ilman muuta mielellään lähtee neuvotteluun, ja on vastannutkin Saamelaiskäräjille, että totta kai tällaiseen neuvotteluun haluamme lähteä. Meillä ei ole mitään tarkoitusta tehdä hakkuita ilman, että me pystytään niistä neuvotteluratkaisuja löytämään, vakuuttaa Korhonen.
Korhosen mukaan neuvottelujen aikataulusta ei ole vielä tietoa, mutta uskoo asian etenevän lähiaikoina.