Kuntabarometri kertoo, että liki puolet (47 %) maakunnan kuntapäättäjistä näkee kuntansa tulevaisuuden kielteisenä.
Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan kyselyssä keskipohjalaispäättäjien asenne oli muuta maata negatiivisempi.
Koko maassa negatiivisena tilanteen näkee 35 % vastaajista.
Keskipohjalaispäättäjistä 27 % näkee kunnan tulevaisuuden neutraalina, 13 % ristiriitaisena ja sama määrä positiivisena.
Negatiivisten arvioiden taustalla oli huoli taloudesta.
Osa vastaajista tosin koki, että hyvinvointialueuudistus yksinkertaisti kuntataloutta, kun osa päätettävistä asioista siirtyi hyvinvointialueille. Osa taas katsoi, että juuri hyvinvointialueuudistus heikensi kuntien rahoitusmallia.
Keski-Pohjanmaalla 48 % päättäjistä arvioi, että omassa kunnassa palvelut tuotetaan jatkossakin itse, 44 % ennakoi niiden toteuttamista yhdessä muiden kanssa ja 41 % pohti lisäpalveluiden ostoa yksityisiltä.
Koko maassa yhteistyö muiden kanssa nousi kyselyssä suurempaan osaan (53 %) kuin Keski-Pohjanmaalla. Myös palveluiden hankkiminen yksityisiltä oli koko maassa suositumpaa (44 %) kuin Keski-Pohjanmaalla. Sillä kannalla oltiin erityisesti suurissa kunnissa.
Keskipohjalaisista päättäjistä 36 % arvioi, että omassa kunnassa on suunnitteilla palveluiden ulkoistamisia esimerkiksi kiinteistönhuollossa. Koko maassa ulkoistamista ennakoiva luku oli 38 %, mutta suurissa kunnissa jopa 66 %.
Suosituin ulkoistamisen kohde koko maassa oli ruoka- ja ateriapalvelut. Kyselyn perusteella missään keskipohjalaiskunnassa ei suunnitella varhaiskasvatuspalveluiden ulkoistamista.
Kuntapäättäjäbarometri toteutettiin viime vuoden lopulla. Vastauksia kysyttiin kuntien johtavilta poliitikoilta ja virkamiehiltä.