Oikeusministeriön vaalijohtajan Arto Jääskeläisen mukaan ministeriö käynnistää selvityksen alue- ja kuntavaalien hylättyjen äänien suuresta osuudesta.
Oikeusministeriö pyrkii selvittämään, mistä hylättyjen äänten tavallista suurempi määrä johtuu ja miten äänestäjiä voitaisiin entistä paremmin neuvoa ja auttaa äänestyspaikalla.
Suomessa järjestettiin sunnuntaina historian ensimmäiset samanaikaiset alue- ja kuntavaalit.
Aluevaaleissa hylättyjen äänten määrät paikoin yli kymmenkertaistuivat aiempiin vaaleihin verrattuna. Oikeusministeriön mukaan aluevaaleissa mitätöitiin runsaat 83 700 ääntä.
Kuntavaaleissa hylättyjen äänien määrä lähes nelinkertaistui 41 700 ääneen.
Tämä tarkoittaa 1,7 prosenttia kaikista äänistä. Aluevaaleissa hylättyjä ääniä oli peräti 4,1 prosenttia kaikista äänistä.
Vaalijohtaja ei näe ministeriön epäonnistuneen
Jääskeläinen ei kuitenkaan näe, että hylättyjen äänien suuri määrä kertoisi oikeusministeriön epäonnistuneen vaalien suhteen.
– Itse en kyllä sitä lukisi näin. Viittaan siihen, että me olemme tehneet kuitenkin viestintää ja ohjeistusta ymmärtääkseni aivan asianmukaisesti ja tällä kertaa se ei vain riittänyt. En pidä sitä epäonnistumisena suinkaan.
Vaalijohtaja toteaa, että äänestäjille annettiin äänioikeusilmoituksessa tarkat ohjeet siitä, miten kahdella lipulla äänestetään. Lisäksi tarjolla oli tietoa aluevaltuustojen ja kunnanvaltuustojen tehtävistä.
– Eri asia tietysti on se, onko niitä luettu. Ja siihenhän viranomainen ei voi vaikuttaa.
Jääskeläisen mukaan tuplavaalien kohdalla olisi voitu mahdollisesti harkita myös hyvin laajaa kampanjaa, joka olisi näkynyt eri medioissa.
– On mahdollista, että hyvin laajamittainen kampanjointi olisi voinut olla paikallaan, mutta siitäkään ei oikein tiedä, olisiko senkään sanoma ihan kaikkia tavoittanut.
Aluevaalien ja kuntavaalien vahvistetut tulokset saadaan myöhään tänä iltana.
Jääskeläinen kaipaa keskustelua tuplavaalien mielekkyydestä
Oikeusministeriö arvioi selvityksessään jatkon kannalta myös yhdistelmävaalien hyötyjä ja haittoja.
Jääskeläisen mukaan alue- ja kuntavaalien kaltaisten tuplavaalien mielekkyydestä olisi hyvä keskustella. Hän näkee asian kuitenkin lähinnä poliittisena kysymyksenä.
Aluevaaleja suunniteltaessa kenelläkään ei hänen mukaansa ollut haluja järjestää niitä erillään kuntavaaleista. Huolena oli etenkin se, jaksaisivatko vaalit kiinnostaa kansalaisia tarpeeksi.
– Siinä saattaisi tulla vaaliväsymystä. Myöskään ehdokkaat ja puolueet eivät missään nimessä tuntuneet haluavan pitää sitä omana vaalinaan.
Oikeuskanslerinvirastolle on tehty keskiviikkoaamuun mennessä kaksi kantelua alue- ja kuntavaaleja koskien.
Toinen kantelu liittyy suureen hylättyjen äänien määrään vaaleissa, toinen äänestyspaikkojen käytäntöihin.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) ehdotti tänään Helsingin Sanomien haastattelussa, että hänen valiokuntansa voisi tehdä selvityksen aluevaalien korkeasta hylättyjen äänien määrästä.
Westmanin mukaan hylättyjä ääniä oli vaaleissa niin paljon, että se on voinut vaikuttaa vaalitulokseen.
Juttua päivitetty 16.4. kello 13:44 vaalijohtaja Arto Jääskeläisen kommenteilla
Oliko sinulla ongelmia äänestämisessä?