Etelä-Karjalassa joka kolmas kuntapäättäjä näkee kuntansa tulevaisuuden negatiivisena.
Kevan kuntapäättäjäbarometristä käy toisaalta ilmi, että 40 prosenttia uskoo kunnan tulevaisuuden näyttävän neutraalilta ja 23 prosenttia positiiviselta.
Positiiviseen tulevaisuudennäkymään vaikuttavat eteläkarjalaisten päättäjien mukaan se, että kunnan talous yksinkertaistuu ja on helpommin ennustettavaa. Tämä mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja toisaalta sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille, jolloin kunnat saavat keskittyä sille jääviin tehtäviin.
Etelä-Karjalan kuntapäättäjien negatiivisissa arvioissa esiin nousi huoli kunnan taloudellista tilanteesta. Valtionavustukset pienenevät hyvinvointialueuudistuksen myötä ja rahoitusmalli on kunnille epäedullinen. Kunnalla ei myöskään tule olemaan varaa elinvoimaisuuden ylläpitämisen kannalta keskeisiin investointeihin, esimerkiksi kouluihin ja asumiseen. Myös huoli sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta kunnan lähialueilla korostuu vastauksissa.
Kuntapäättäjäbarometrissa tiedusteltiin kuntien johtavilta poliitikoilta ja päättäjiltä, millaisilla keinoilla kunnan palvelurakennetta aiotaan tulevaisuudessa kehittää.
Etelä-Karjalassa ylivoimaiseksi ykköseksi kyselyssä nousi, 67 prosentilla, palveluiden järjestäminen yhdessä muiden kuntien kanssa. Yli puolet vastaajista mainitsi myös keinoksi palveluiden tuottamisen jatkamisen pääsääntöisesti kunnan omana toimintana.
Vastaukset kerättiin viime vuoden loppupuolella.
Lisää Etelä-Karjalan uutisia myös Yle Areenassa: katsele, kuuntele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.
Onko sinulla uutisvinkki tai kuvasitko uutistilanteen? Lähetä vinkki lappeenranta@yle.fi.