Kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan vuosi sitten, Tomi Kaismo halusi auttaa.
– Kun järkyttävä sota syttyi, halusin tehdä sen minkä vain voin. Nähtyäni Finnairin lentotarjouksen, otin heti yhteyttä tuttaviin, sanoo Kaismo.
Mukaan avustustyöhön lähtivät Kaismon lisäksi oululainen bussiyrittäjä Rauli Lindeman sekä heidän vaimonsa ja tuttavansa. Venäjänkielentaitoinen Taru Linna hoitaa yhteydenpidon ukrainalaisten kanssa.
Pienen palaverin jälkeen päätettiin, että kaikille halukkaille ukrainalaisille maksetaan lennot, jotta he pääsevät Suomeen turvaan.
Finnair tukee Ukrainasta lähteviä 95 prosentin alennuksella. Sen saa yhdensuuntaisesta lipusta Varsovasta, Krakovasta, Budapestista tai Prahasta Helsinkiin lähtevälle lennolle. Lentokenttäverot ja muut pakolliset maksut lisätään lipun hintaan.
Lindeman oli järjestänyt jo aiemmin bussilastillisen pakolaisia Suomeen.
– Bussikyydin hinta olisi paljon kalliimpi kuin lentäminen Suomeen, ja siihen tulisi vielä kahdet yöpymiset päälle. Se on aika vaivalloinen homma parin tunnin lentoon verrattuna, sanoo Lindeman.
Aluksi tavoitteena oli tarjota liput viidellekymmenelle ihmiselle, mutta helmikuussa 2023 meni rikki jo 1 600 tulijan raja. Pakolaisten kanssa on matkustanut yhteensä 19 koiraa ja seitsemän kissaa.
Aluksi ajatuksena oli hoitaa asiat Puolasta käsin
Avustustyö alkoi Puolasta vajaa vuosi sitten: viiden hengen porukka lensi Varsovaan katsomaan avuntarvetta. Matkalaukut pursusivat avustustarvikkeita, pääasiassa hygieniatuotteita.
Tarkoituksena oli löytää kaikki halukkaat Suomeen tulijat suoraan pakolaiskeskuksesta. Ajatus ei kuitenkaan toiminut ison keskuksen haastavissa olosuhteissa. Sitten oululaiset laittoivat tietoa Facebookin ukrainalaisryhmiin, ja sosiaalinen media näytti voimansa.
– Kerroimme olevamme ihan tavallisia perheenäitejä ja -isiä ja ilmoitimme halustamme auttaa sotaa pakenevia, koska sota on koskettanut myös meitä, kertoo Taru Linna.
Pian sana levisi ja ukrainalaisten yhteydenottoja alkoi tulla. Linna toimii linkkinä apua hakeviin pakolaisiin.
– Selvitän, keitä he ovat sekä milloin ja mistä he haluavat lentää Suomeen. Kartoitan, onko mukana lapsia, lemmikkieläimiä, vai onko kyseessä tavallinen lentolippu, Taru Linna kuvailee.
Linna muokkaa tiedot niin, että Tomi Kaismo ja Rauli Lindeman voivat perheineen hoitaa lippujen oston. Sen jälkeen he ilmoittavat yhteiseen Whatsapp-ryhmään varauskoodit.
– Lähetän kuvakaappauksen lipusta niitä pyytäneille. Kerromme samalla, miten toimitaan lentokentällä ja Suomeen saavuttaessa, toteaa Linna.
Osa matkustajista jatkaa Suomen kautta muihin maihin. Auttajat eivät tiedä, miten ukrainalaiset sijoittuvat Suomeen.
Viime syksystä lähtien yhteydenotot ovat tulleet Linnalle pääasiassa ukrainaksi, kun taas viime vuoden keväällä otettiin yhteyttä venäjän kielellä.
– Haluttomuus asioida venäjäksi on varmaan sellainen henkinen muutos. Koska en puhu ukrainaa, niin he ovat kyllä valmiita hoitamaan asiat venäjäksikin. Kieleen liittyy paljon sellaista, mitä me emme pysty ymmärtämään, pohtii Linna.
Kuuntele, millaisia tunteita ja ajatuksia ukrainalaisten auttaminen on Taru Linnassa herättänyt.
Olga Feoktistova tuli omin avuin Suomeen, hän auttaa nyt muita
32-vuotias Olga Feoktistova pakeni Zaporižžjasta Suomeen vuosi sitten heti sodan ensimmäisinä päivinä.
– Heräsin aamulla lasteni kanssa pommin räjähdykseen. Olimme sokissa. Minun täytyi päättää heti sodan ensimmäisenä päivänä, mitä teen, kertoo Feoktistova.
Hän soitti miehelleen, joka oli saapunut Suomeen töihin jo ennen sotaa. Puoliso kehotti heitä pakkaamaan laukut ja lähtemään heti pois. Automatka Puolaan kesti neljä päivää. Sieltä Olga saapui lastensa kanssa Suomeen.
– Suomi otti meidät lämpimästi vastaan. Saimme paljon apua vapaaehtoisilta ja tunsimme olomme turvalliseksi.
Nyt kouluavustajana työskentelevä Olga Feoktistova haluaa auttaa muita ukrainalaisia turvaan Suomeen.
– Koska olemme olleet täällä jo melkein vuoden, olemme saaneet paljon pyyntöjä ukrainalaisilta, jotka haluavat muuttaa Suomeen.
Kun Feoktistova näki oululaisten ilmoituksen ilmaisista lentolipuista ukranalaisten Facebook-ryhmässä, hän otti yhteyttä Taru Linnaan. Tarkoituksena oli auttaa miehitetyllä alueella asuva 16-vuotias poika Suomeen.
– Hän sai lipun ja pääsi Suomeen.
Toisella kerralla Feoktistova auttoi oululaisten avustuksella veljensä vaimoa, joka asui lapsineen Puolassa. Veli on Ukrainassa puolustamassa maataan. Myös he pääsivät lentämällä Suomeen.
– Olen jutellut myös muiden Suomeen autettavien kanssa. He ovat todella kiitollisia saamastaan avusta ja mahdollisuudesta uuteen elämään.
Onko sinulla kokemusta ukrainalaisten auttamisesta? Voit keskustella aiheesta 23. helmikuuta klo 23:een saakka.