Ahtausalan lakko on jatkunut jo viikon, eikä loppua näy. Työriidan sovittelu jatkui tänään keskiviikkona aamusta valtakunnansovittelijan toimistolla, mutta sopuun ei vielä päästy. Sovittelu jatkuu huomenna torstaina iltapäivästä.
– Kyllä siellä aika isoja periaatteellisia kysymyksiä on. Ei tässä uskalla luvata, että lähempänä ollaan, mutta kovasti yritetään, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.
Satamien lakot alkoivat viime viikon keskiviikkona 15. helmikuuta. Kokon mukaan AKT on valmis jatkamaan lakkoja, kunnes sopuun päästään.
– Meillä ei ole annettu ilmoituksessa sille mitään takarajaa, mikä kertoo siitä, että olemme valmistautuneet pitkäänkin vääntöön. Tällä hetkellä kentältä tulee rohkaisevaa viestiä, ei tässä olla periksi antamassa, Kokko sanoo.
Viime sunnuntai-iltana 19. helmikuuta AKT hylkäsi jo toisen sovintoehdotuksen. Työnantaja Satamaoperaattorit ry hyväksyi ehdotuksen.
Lakko halvaannuttaa ulkomaankauppaa
Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtaja Juha Mutrun mukaan satamien jo viikon kestäneet lakot aiheuttavat mainehaittaa yrityksille, kun niiden luotettavuus toimittajina heikkenee.
– Kyllä tämä on paha paikka. 90 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta menee satamien kautta, joten tämä on pahasti halvaannuttanut Suomen ulkomaankauppaa ja vaikuttanut negatiivisesti kansantalouteen.
– Alussa oli viivästyksiä ja nyt kun on jo viikko täyttynyt, niin pysyviä tuotannollisia menetyksiä on tapahtunut. Osa tuotannosta on sellaista, että niitä ei viivästyneenä enää päästä toimittamaan, Mutru sanoo.
Kokko ja Mutru olivat tänään keskiviikkona Politiikkaradion vieraina.
Kiista koskee palkankorotuksia
Ahtausalan työriidassa kiistat koskevat lähinnä palkankorotusten tasoa sekä tekstikysymyksiä.
– Sanoisin, että kokonaisuus ratkaisee. Tekstien täytyy loksahtaa kohdilleen ja palkankorotuksen olla sellainen, minkä kanssa me voimme elää, Kokko sanoo.
AKT:n sunnuntaina hylkäämä sovintoehdotus sisälsi Teknologiateollisuuden sopimuksen mukaisen palkankorotusten, eli 6 prosenttia kahdessa vuodessa.
Teknologiateollisuuden sopimusta on perinteisesti pidetty niin sanottuna päänavaajana, jonka tasoa ei muilla aloilla ylitetä.
Teknologiateollisuuden sopimus sisälsi tämän lisäksi kertaerän, jonka myötä palkat nousevat kahdessa vuodessa yhteensä seitsemän prosenttia. AKT:ta eivät kertaerät kuitenkaan kiinnosta.
Mutrun mukaan kertaerää vastaavaa rahamäärää voi sen sijaan käyttää korotusten aikaistamiseen.
Kokko: ”Meillä ei ole olemassa mitään viennin yleistä linjaa”
AKT on kritisoinut työnantajia siitä, että ne pyrkivät nyt valamaan kaikki alat automaattisesti samaan muottiin kuin teknologiateollisuus.
Mutru muistuttaa, että vientiteollisuus rahoittaa Suomessa lähes puolet kansantalouden jalostusarvosta, minkä vuoksi se myös määrittää palkankorotusvaran. Hän myös toteaa, että jo yli 450 000 palkansaajaa on lähtenyt sopimukseen mukaan.
– Yleinen linja tarjoaa monia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Uskon, että löydämme sen sisältä ratkaisun. Meillä on myös erilaisia tekstejä, joita me voimme ottaa mukaan ratkaisuun, Mutru sanoo.
Kokon mukaan AKT tekee omat työehtosopimukset omista lähtökohdistaan.
– Ei meillä ole olemassa mitään viennin yleistä linjaa.
– Palkansaajien puolelta ei ole missään vaiheessa kuitattu tätä mallia, jota työnantajat kovin härkäpäisesti pöytään ajaa, Kokko sanoo.